*

timouotila

"Sixpack-hallitus" ei ole oikeaa demokratiaa

Me luulemme - kuka luulee - elävämme ns. parlamentaarisessa demokratiassa. Suomi on kuitenkin kaukana sivistysvaltioiden demokraattisista järjestelmistä, jos meillä käytännössä neljän puolueen puheenjohtajien kesken käydään neljän vuoden välein vaalikamppailua pääministerin pallista. Se näyttää riittävän hallituksen muodostamiseksi.

    Onko tosiaan pääministerin paikka annettava sille puolueelle, joka tässä sirpalepuoluemaassa saa hyppysellisen enemmän ääniä kuin muut puolueet – ja noin viidenneksen annetuista äänistä? Tuon puolueen puheenjohtajalla on sitten vapaat kädet valita hallitus ympärilleen. Tuntuu tönköltä.

   Tällainen järjestelmä, jossa puolueet menevät vaaleihin ”sammutetuin lyhdyin”, on arpajaispeliä. Kyllähän äänestäjien pitäisi voida tietää, millaisen hallitusvaihtoehdon hyväksi hänen äänensä menee. Toisin sanoen puolueiden olisi jo ennen vaaleja ryhmityttävä hallituskoalitioiksi.

   Ruotsissa voi vaaleissa valita sosialidemokraattien ja porvarien välillä. Britanniassa valittavissa ovat työväenpuolue ja konservatiivit. Oikeissa demokratioissa on valittavana selviä puoluekoalitioita. 

   Suomessa sen sijaan puolueet ovat pelkkää mössöä. Viime vuosien kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että melkein mikä tahansa puolue voi istua minkä tahansa toisen puolueen kanssa ”Sixpackissa” eli  ”sekametelisoppahallituksessa”.  Eihän silloin ole kummallista, jos
päätöksenteosta ei tule yhtään mitään.

   On yksinkertaisesti pölkkypäisyyttä, jos Vasemmistoliitto istuu Kokoomus-vetoisessa hallituksessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Hmmm... ymmärrän perusongelman, mutta käytännössä ehdotuksesi on siis, että nykyisen neljän vaihtoehdon sijaan äänestäjille tarjottaisiin vain kaksi vaihtoehtoa. En oikein näe sen parantavan tilannetta mitenkään.

Oma ehdotukseni tuohon ongelmaan on, että eduskunnan paikkajaossa otettaisiin huomioon myös äänestysprosentti. Jos se on 100%, jaettaisiin kaikki 200 paikkaa. Jos 50%, niin jaossa olisi 100 paikkaa jne. Tämä voisi aikaansaada puolueiden tuloksiin nykyistä suurempia eroja ja enemmän vaihtelevuutta, jolloin neljän suuren kamppailu ei olisi enää niin kiveen hakattu "maan tapa", vaan yllättäjille tarjoutuisi nykyistä parempia mahdollisuuksia. Bonuksena tulisi vielä sekin hyvä puoli, että äänestämättä jättäminenkin vaikuttaisi johonkin -- askel kohti aidompaa demokratiaa sekin.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen

Eikös tämä Korhosen ehdottama tapa sekä suosisi suuria puolueita - jotka hyötyvät nykyisestäkin järjestelmästä - että nostaisi vähäväkisten vaalipiirien jo nyt korkeita äänikynnyksiä entisestään? Tällaiselle voidaan antaa monenlaisia nimiä, mutta demokratian kanssa sillä ei ole juuri mitään tekemistä.

Vaikka blogisti onkin otsikoinut kirjoituksensa aika raflaavasti, olen hänen kanssaan siitä samaa mieltä, että hallitusneuvottelut voisi aivan hyvin käydä ennen vaaleja, jolloin äänestäjillä olisi selvillä vaihtoehdot. Tämähän ei tarkoita, että valittavana olisi vain kaksi vaihtoehtoa; seuraava hallitushan on lähes varmasti yhden puolueen enemmistöhallitus.

Käyttäjän VesaVkev kuva
Vesa Väkevä

Sixpäck-hallitus syntyi negaation kautta. Soinin vaihtoehto ei saanut tulla todeksi. Sitä vastaan vasemmisto möi vaalilupaukset. On olemassa jotain, jota ei saa muuttaa, mutta kovin harva tietää mitä tämä on. Aika paljon kuulee ilkkumisia siitä, että äänestämälläkö yritätte jotain muuttaa.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen

"Soinin vaihtoehto ei saanut tulla todeksi."

Ja tämän päätöksen teki perussuomalainen eduskuntaryhmä, jolle ei kelvannut Soinin vaihtoehdon osittainen toteutuminen, vaan oli pakko saada kaikki; Soinille itselleen olisi riittänyt vähempikin. Monipuoluedemokratiassa se, joka haluaa kaiken, ei saa mitään, minkä ps-riviedustajat ovat nyt varmaan itsekin havainneet.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"vaan oli pakko saada kaikki"

Mikä "kaikki", tukipaketeistahan homma jäi jumiin.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #13

Siis kaikki omat vaatimukset. Ajatuksena oli, että 39 edustajaa pystyy sanelemaan päätökset 200 edustajan parlamentissa. Soini ymmärsi, että tämä ei onnistu, muut eivät, ja miettivät sitä nyt oppositiossa. Oppositioasema on ps-ryhmän oma valinta, ja siksi kaikenlaiset salaliitto- ja kiusaamisruikutukset ovat säälittäviä.

Käyttäjän VesaVkev kuva
Vesa Väkevä Vastaus kommenttiin #16

Samalla tavalla kokoomus ja rkp sanelivat päätökset, kun vain ne olivat ennen vaaleja kannattaneet euron tukipaketteja. Tuskin on vallitseva euron tukipakettipolitiikka sitä, mitä äänestäjien enemmistö haluaa.

Todennäköisesti Soinin syrjäyttämisessä on paljon muutakin kuin erimielisyys europolitiikasta. Uusi ja merkittävä puolue hallituksessa pienentää mahdollisuuksia nimittää ns. vanhojen puolueiden edustajia pelipaikoille hallintosysteemissä. Voi olla aitoa pelkoa siitä, että pitkään vallinneita hämäräkuvioita jouduttaisiin oikeasti muuttamaan.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Jani Korhonen kirjoitti:
"Oma ehdotukseni tuohon ongelmaan on, että eduskunnan paikkajaossa otettaisiin huomioon myös äänestysprosentti."

Tuo on mahdollinen järjestely.
Minun ehdotukseni on, että tässä sirpalepuoluemaassa puolueet ilmoittaisivat ennen vaaleja, minkä puolueiden kanssa ne haluaisivat istua hallituksessa. Tuo hallituskoalitio voisi jopa jo ennen vaaleja valita pääministeriehdokkaan. Voitaisiin myös ottaa pääministeri siitä koalitiopuolueesta, joka saa eniten ääniä. Silloin vaaleissa kilpailisivat hallituskoalitiot eivätkä yksittäiset sirpalepuolueet niin kuin nykyään.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Timo Uotila: - "Minun ehdotukseni on, että tässä sirpalepuoluemaassa puolueet ilmoittaisivat ennen vaaleja, minkä puolueiden kanssa ne haluaisivat istua hallituksessa."

Mutta olisivatko nuo käytännössä muuta kuin tavallisia vaalilupauksia? Kyllähän esimerkiksi Jutta Urpilainen ennen vaaleja valehteli silmät ja suut täyteen miten kuntia ei pakkoliitetä tai, että suomalaisten veronmaksajien rahaa ei laiteta Kreikan tai muiden Etelä-Euroopan maiden tukemiseen. Jotenkin veikkaan, että nuo etukäteen ilmoitetut hallituskoalitiot olisivat merkitykseltään samaa luokkaa kuin Urpilaisen sopimat takuutukset. Tietysti, jos niistä saataisiin varmasti sitovia, niin sitten se olisi ehdottomasti parannus ja tekisi taktisesta äänestämisestä erittäin mielenkiintoista.

Lasse Lehmusto

Tuo juuri nauratta, että vasemmisto Arhinmäen suulla on olevinaan köyhien puolustaja, istuu silti kokoomushallituksessa.
Arhinmäki on nykyhistorian suurin pelle.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Ehdotin näillä palstoilla hallituskoalitioita jo ennen vuoden 2011 eudskuntavaaleja. Mutta yksittäiset puolueet eivät kuunnelleet. Ne halusivat vain käydä keskenään "pääministerivaalia".
http://timouotila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/68728-p...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Sehän nyt on aivan sama ketä äänestää jos ei tiedä mitä saa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

En tiedä miten kaksipuoluejärjestelmä tai kahden blokin järjestelmä olisi mitenkään demokraattisempi kuin nykysysteemi. Tai että edes vaihtoehdot olisivat olennaisesti selkeämpiä. Ehkä se sopisi paremmin vahvasti joko/tai ajattelua harjoittaville, mutta itse kylläkin koen, että järjestelmä jossa puolueet ja ajatusmallit saavat suhteellisen painoarvonsa vaaleissa on demokraattisempi kuin sellainen jossa tämä valinta muodostuu puolueiden sisäisissä kabinettiväännöissä. Eli mielestäni puolueiden määrän vähentäminen pikemminkin vähentäisi demokratian toteutumista, ei lisäisi sitä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"miten kaksipuoluejärjestelmä tai kahden blokin järjestelmä olisi mitenkään demokraattisempi kuin nykysysteemi"

Siten, että äänestävä kansalainen tietäisi jo vaalipäivänä, millaista hallitusvaihtoehtoa on edistämässä. Viime vaalien aikana kukaan ei osannut kuvitella poliittista settiä, joka lopulta tulisi hallituksen muodostamaan.

Blokkimallissa voittaja ei voisi vetäytyä vastuusta (perussuomalaisten tapaan), eikä rökäletappion kärsinyt kopla (esim. Vihreät) pääsisi takaovesta kabinettiin.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Eli kun tarkkaan kabineteissä muotoiltu kahden vaihtoehdon malli tulee eteesi ota tai jätä valinnalla, niin koet vaikuttavasi enemmän yhteiskunnan suuntaan? Itse taas uskon, että äänestäjät päättävät nyansseista ihan yhtä paljon kuin siitä päälinjastakin. Eli vaaleissa tehdään monenlaisia ja monen tasoisia ratkaisuja, ei vain valita valmiiksi pureskeltuja vaihtoehtoja oikean tai vasemman väliltä. Käytännössä edustamasi malli kadottaisi nämä nyanssit. (eli painotetaanko ympäristöä, maaseutua, kansainvälisyyttä yms...)

Tuomas Taivasaho

Totta turiset. Mitä vähemmän meillä on puolueita, sitä vähemmän demokratiaa. Meillä ei ole kovin paljoa demokratiaa.

Saamme valita edustajan pinssin värin, mutta emme enempää. Heti hallitusneuvotteluissa kaikki lupaukset ovat myynnissä.

Vaalit käydään muutaman teeman ympärillä. Puolueiden kannat eivät toisistaan juuri merkittävästi poikkea. Tästä asetelmasta voimme kuvitella tekevämme suuria päätöksiä valtakunnan suunnasta vaaleissa. Miksi emme uskoisi, kun Marko K. uskoo ja niin vakuuttaa.

Entä jos minkään puolueen ajatusmallit, aate tms. tekijä ei resonoi oman näkemykseni kanssa. Ketä silloin kuuluu äänestää. Meillä on kovin vähän puolueita.

Kuvaat puolueiden suhteellinen painoarvon ratkaisevan missä määrin äänestäjän haluamaa politiikkaa voidaan edistää. Etsimme sopivan ehdokkaan, jonka puolesta puolue päättää. Mitäpä tuota murehtimaan, sillä puoluehan edustaa kuitenkin korporaatiota jolla äänioikeutta ei ole.

Joachim Seetaucher

Hidas päätöksenteko tarkoittaa usein laadukkaampia päätöksiä, joiden toteuttaminen on helpompaa. Nopeita päätöksiä joudutaan puolestaan usein vetämään takaisin, kumoamaan tai muuttamaan.

Yritysmaailmassa voitaisiin sanoa, että anglosaksisessa kulttuurissa tehdään nopeita päätöksiä ja johtaminen on poukkoilevaa, kun taas japanilaisessa kulttuurissa tehdään äärimmäisen hitaita päätöksiä, jotka myös pidetään voimassa, koska kaikki mahdolliset tahot ovat kantaneet kortensa kekoon päätöstä harkittaessa. (Jostain oudosta syystä ruotsalaiset länsimaisina ihmisinä ovat tässä mielessä myös omaksuneet tuon japanilaisen päätöksentekokulttuurin.)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ruotsissa Ruotsidemokraatit ja Piraatit eivät kuulu kumpaankaan blokkiin. Piraateilla ei ole siellä toistaiseksi parlamenttipaikkoja, mutta kaksi meppipaikkaa kylläkin.

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen

Minun ehdotukseni: lopetetaan muka-demokraattinen edustuksellinen päätöksenteko, tai ainakin vähennetään sen asemaa reippaasti. Puoluejärjestelmät ylipäätään tekevät touhusta takinkääntöä, sanojen syöntiä ja puoluetoverien painostusta.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Marko Kivelöä kirjoitti:
"En tiedä miten kaksipuoluejärjestelmä tai kahden blokin järjestelmä olisi mitenkään demokraattisempi kuin nykysysteemi. Tai että edes vaihtoehdot olisivat olennaisesti selkeämpiä. Ehkä se sopisi paremmin vahvasti joko/tai ajattelua harjoittaville, mutta itse kylläkin koen, että järjestelmä jossa puolueet ja ajatusmallit saavat suhteellisen painoarvonsa vaaleissa on demokraattisempi kuin sellainen jossa tämä valinta muodostuu puolueiden sisäisissä kabinettiväännöissä. Eli mielestäni puolueiden määrän vähentäminen pikemminkin vähentäisi demokratian toteutumista, ei lisäisi sitä."

Koalitioita voisi olla enemmänkin kuin kaksi. Nuo koalitiot voisivat sitten vaalien jälkeen neuvotella keskenään enemmistöhallituksen muodostamisesta. Äänestäjät tietäisivät, millaisen puolueyhdistelmän taakse heidän äänensä menee.

Nythän hallitukset muodostetaan vaalien jälkeisissä kabinettiväännöissä, joihin äänestäjät eivät voi enää vaikuttaa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Mutta tuohan tarkoittaisi vain samaa kuin nykytila, eli koalitiot edustavat pitkälti nykypuolueita.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Jani Korhonen kirjoitti:
"Mutta olisivatko nuo käytännössä muuta kuin tavallisia vaalilupauksia?
Jotenkin veikkaan, että nuo etukäteen ilmoitetut hallituskoalitiot olisivat merkitykseltään samaa luokkaa kuin Urpilaisen sopimat takuutukset. Tietysti, jos niistä saataisiin varmasti sitovia, niin sitten se olisi ehdottomasti parannus ja tekisi taktisesta äänestämisestä erittäin mielenkiintoista."

Kyllä tällainen järjestelmä panisi puolueet miettimään vähintään kaksi kertaa ennen kuin ne lupaisivat turhia. Ennen kaikkea puoluekoalitiot toivottavasti estäisivät niin järjettömät hallituskokoonpanot kuin tämä meidän nykyisemme. Eihän tämä hallitus ole yksinkertaisesti edes toimintakykyinen.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Marko Kivelä kirjoitti:
"Mutta tuohan tarkoittaisi vain samaa kuin nykytila, eli koalitiot edustavat pitkälti nykypuolueita."

Koalitiot edustaisivat nykypuolueita. Mutta olisi esimerkiksi täysin järjetöntä kuvitella, että Kokoomus ja Vasemmistoliitto menisivät vaaleihin samassa koalitiossa.

Vihreät joutuisivat valitsemaan, liittoutuvatko ne Kokoomuksen vai Sdp:n ja/tai Keskustan kanssa. Enää ei voitaisi mennä vaaleihin niin kuin aikoinaan presidentin valitsijamiehet ja puolueet vielä vuoden 2011 vaaleissa "sammutetuin lyhdyin".

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Itse en ole ihanstunut blokki-ajatteluun, mutta epäilemättä senkin kanssa voi elää. Mutta aika tavalla epäilen, että tuo tekisi äänestämistä helpommaksi ja demokratiaa todemmaksi. Esimerkiksi tällä hetkellä yhdysvalloissa valta republikaaneissa on valunut kovin tiukan linjan oikeistolaisten käsiin ja voin hyvin kuvitella, että maltillisilla republikaaneilla on tunne, ettei heille ole mitään hyviä vaihtoehtoja tarjolla. Monipuoluejärjestelmä nimenomaan tarjoaa näitä vaihtoehtoja vaikka se ei annakkaan selkeää joko/tai-vaihtoehtoa. Se tarjoaa mahdollisuuden tehdä painotuksia jotka ovat tiukassa blokkivaihtoehdossa ainakin osin äänestäjien ulottumattomissa.

Käyttäjän VesaVkev kuva
Vesa Väkevä

Ei esim. vasemmiston oikea valta ole niin alhainen kuin kannatusluvut tai eduskuntapaikat antavat ymmärtää. Heillä on omat läänitykset valtion, kuntien ja eläkeyhtiöiden hallintopaikoilla. Kestää pitkän aikaa ennekuin nämä alkavat kannatuksen puutteen takia poistumaan.

Puolueet näyttävät pyrkivän siihen, että äänestystuloksella ei ole merkitystä. Vaalit ovat vain ikävä muodollisuus. Kansa on oppinut siihen Kekkosen aikana. Toki syy oli silloin erilainen kuin nyt. Tavallaan Eu on vain ottanut NL:n paikan.

Jouni Haimi

Okei miten nämäkoalitiot sitten muodostuisivat jos nyt niitäalettaisiin perustaa?

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Marko Kivelä kirjoitti:
"Monipuoluejärjestelmä nimenomaan tarjoaa näitä vaihtoehtoja vaikka se ei annakkaan selkeää joko/tai-vaihtoehtoa. Se tarjoaa mahdollisuuden tehdä painotuksia jotka ovat tiukassa blokkivaihtoehdossa ainakin osin äänestäjien ulottumattomissa."

Monipuouejärjestlmä antaa tosiaan mahdollisuuden erikoistuneempiin puoluehjelmiin. Mutta hallituspolitiikassa tarvitaan koalitioita. Puolueiden on pystyttävä kertomaan äänestäjille, millaista hallitusratkaisua he kannattavat. Muuten äänestäminen on melkein lottopeliä.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Vesa Väkevä kirjoitti:
"Ei esim. vasemmiston oikea valta ole niin alhainen kuin kannatusluvut tai eduskuntapaikat antavat ymmärtää. Heillä on omat läänitykset valtion, kuntien ja eläkeyhtiöiden hallintopaikoilla. Kestää pitkän aikaa ennekuin nämä alkavat kannatuksen puutteen takia poistumaan.
Puolueet näyttävät pyrkivän siihen, että äänestystuloksella ei ole merkitystä. Vaalit ovat vain ikävä muodollisuus. Kansa on oppinut siihen Kekkosen aikana. Toki syy oli silloin erilainen kuin nyt. Tavallaan Eu on vain ottanut NL:n paikan."

Vasemmistolaisia eli taloudellisesti vähempiosaisten asioita ajavat eräät muutkin puolueet kuin perinnäiset vasemmistopuolueet. Siksi näiden puolueiden koalitio onkin niin tärkeä.

Suomalaiset on tosiaankin totutettu siihen merkilliseen ajatukseen, että äänestämisellä ei olisi mitään merkitystä.

On totta, että EU on jollakin tavalla ottanut NL:n paikan. Ministereitä EU-asiat monesti työllistävät enemmän kuin kotimaan asiat. Ei olisi ollenkaan huono ratkaisu, että kussakin ministeriössä olisi kaksi ministeriä.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Jouni Haimi kirjoitti:
"Okei miten nämäkoalitiot sitten muodostuisivat jos nyt niitäalettaisiin perustaa?"

Puolueilla olisi tietenkin vapaa valta muodostaa koalitioita toisten puolueiden kanssa. Luonnollisesti koalition edellytyksenä on se, että puolueilla on tarpeeksi yhteisiä periaatteita ja päämääriä.

Mauri Hyhkö

Nyt kun Tasavallan Presidentiltä on viety lähes kaikki valtaoikeudet ja loputkin vietäneen kohta, niin eduskunta voisi valita mieleisensä "seremoniamestarin". Sensijaan eduskuntavaaleissa kansa voisi samalla äänestää itselleen mieluisan pääministerin, joka sitten ryhtyisi hallitustunnustelijaksi. Ja jos ei onnistu kokoamaan hallitusta, niin seuraavaksi eniten ääniä saanut pääministeriehdokas saisi yrittää. Muistaakseni jossain maassa on tämän tapainen järjestelmä, tosin en muista missä.

ps. Kiitosta vaan Timo Uotilalle Radio Finlandin ohjelmista. Niitä tuli
aikoinaan kuunneltua "tippa silmässä" sw-vastaanottimella kaukomailla
asuessani.

Tuomas Taivasaho

Demokraattisin järjestelmä olisi sellainen, jossa jokainen joka katsoo tarvitsevansa edustajan eduskuntaan, sellaisen valitsee.

Muut saavat äänestää itse päätettävistä asioista.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Mauri Häyhkö kirjoitti:
"Kiitosta vaan Timo Uotilalle Radio Finlandin ohjelmista. Niitä tuli
aikoinaan kuunneltua "tippa silmässä" sw-vastaanottimella kaukomailla
asuessani."

Kiitos tietämästäsi mielenkiintoisesta pääministerivaalitavasta, joka on käytössä jossakin ulkomailla.

Ja mukava kuulla, että olet joskus seuraillut meidän Ylen lyhytaaltolähetyksiämme kaukomailla. Missä maassa muuten?

Mauri Hyhkö

Yk-tehtävissä Lähi-idässä kuuntelimme Porin lähetyksiä ja voin nyt kertoa "rikoksen" jo vanhennuttua, että releoimme uutis-lähetykset ruotsalaisen SRA-merkkisen autoradiopuhelimen lähettimestä valmistetulla ula-lähettimellä "asiakkaille", jotka kuuntelivat sitten ohjelmaa tavallisella ula-radiolla kuuluvuuden ollessa 10-20 kilometriä maastosta riippuen. Siihen aikaan Porin lyhytaalto-lähetykset olivat, ainakin allekirjoittaneelle, tärkeä ja joskus ainut tapa pysyä ajan tasalla kotimaan asioista. Myöhemmin maailmalla oli aina pieni sw-vastaanotin mukana. Nuorempi sukupolvi ei luonnollisestikaan voi käsittää "netti-aikakautena", että on ollut aika, jolloin kirje ja radiovastaanotin olivat ainoat tavat pitää yhteyttä kotimaahan. No puhelinyhteyden lisäksi, mikä oli kuitenkin siihen aikaan tavattoman kallista ja epävarmaa. Kesä-terveisin Mauri Hyhkö

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Tuomas Taivasaho kirjoitti:
"Demokraattisin järjestelmä olisi sellainen, jossa jokainen joka katsoo tarvitsevansa edustajan eduskuntaan, sellaisen valitsee.
Muut saavat äänestää itse päätettävistä asioista."

Siinä on mielenkiintoinen ehdotus, josta voitaisiin jalostaa käytäntöjä tuleville vuosille.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Tuomas Taivasaho kirjoitti:
"Saamme valita edustajan pinssin värin, mutta emme enempää. Heti hallitusneuvotteluissa kaikki lupaukset ovat myynnissä."

Tässä on erinomaisesti kiteytettynä Suomen nykyisen poliittisen järjestelmän ongelmallisuus.

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

Jarmo Makkonen:

"Sehän nyt on aivan sama ketä äänestää jos ei tiedä mitä saa."

Tässä ongelman koko ydin lyhyesti.

Mielestäni ehdoton edellytys "ennakkotiedolle" äänestämistä varten on puoluekuri.

Mielipiteet tärkeimmissä ja keskeisimmissä asioissa selviävät jokaisen ehdokkaan kohdalla vaalikonevastauksista.

Toinen vaihtoehto on suurimman puolueen puheenjohtajan (pääministerin) mahdollisuus yrittää hallituksen muodostamista esim. kolme kertaa. Sen jälkeen seuraava yrittäjä siirtyy automaattisesti remmiin.

Nytkin Katainen sai yrittää "loputtomasti" saadakseen toteuttaa"persujen negaation", koska Urpilaisella ei ollut kanttia ottaa ohjaksia käsiinsä. Vihreillekin hallituspaikka kelpasi vasta kun selvisi, etteivät persut ole siellä.

Räikein törkeys on Vasemmistoliiton mukanaolo Kataisen hallituksessa. Enempää tuskin puheet ja teot pstyvät eroamaan toisistaan?

Eikä SDP: nkään kilpi ole ainakaan kirkastunut.

Ei-persuna ja heidän ohjelmaansa tarkemmin tuntematta olen kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että demokratiaa olisi ollut antaa vaalien suurimman voittajan yrittää hallituksessa. Ja Vihreiden häviäjinä pysyä siitä poissa.

Mitä nämä vaalit vaikuttivat - tai niiden tulos?

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Reino Toivanen kirjoitti:
"Toinen vaihtoehto on suurimman puolueen puheenjohtajan (pääministerin) mahdollisuus yrittää hallituksen muodostamista esim. kolme kertaa. Sen jälkeen seuraava yrittäjä siirtyy automaattisesti remmiin.
Nytkin Katainen sai yrittää "loputtomasti" saadakseen toteuttaa"persujen negaation", koska Urpilaisella ei ollut kanttia ottaa ohjaksia käsiinsä. Vihreillekin hallituspaikka kelpasi vasta kun selvisi, etteivät persut ole siellä."

Monia osuvia pointteja.
Suurimman puolueen puheenjohtajan sijaan esittäisin hallituksen muodostamisen antamista suurimman puoluekoalition pääministeriehdokkaalle.

Suurimmankin puolueen puheenjohtajan takana on meidän systeemissämme vain hieman yli 20 prosenttia eli viidennes äänestäjistä.

Jollakin puoluekoalitiolla saattaisi olla 30-40 rposenttia tai jopa yli 50 prosenttia äänestäjistä, jolloin hallitus voitaisiin muodostaa tuon koalition varaan. Näin siitä huolimatta, että jokin yksittäinen koalition ulkopuolinen puolue olisi saanut enemmän ääniä kuin mikään koalitioon kuuluva puolue.

Tällainen järjestelmä takaisi äänestäjien tahdon toteutumisen paljon paremmin kuin hallituksen rakentaminen suurimman puolueen puheenjohtajan pääministeriyden varaan niin kuin meillä on viime aikoina tehty.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Suomi ei oikeastaan koskaan irtautunut sota-ajan käytänteistä, vaan nuo käytänteet jatkuivat hyvin pitkälle nykyaikaan ja lopulta jäivätkin virastojen käytänteisiin. Ja nyt tässä ajassa ollaan kuten 1940-luvulla, että kuten virkamiehet virka-asemastaan ohjailivat tuolloin kansaisia.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Pertti Ikonen kirjoitti:
"Suomi ei oikeastaan koskaan irtautunut sota-ajan käytänteistä, vaan nuo käytänteet jatkuivat hyvin pitkälle nykyaikaan ja lopulta jäivätkin virastojen käytänteisiin. Ja nyt tässä ajassa ollaan kuten 1940-luvulla, että kuten virkamiehet virka-asemastaan ohjailivat tuolloin kansaisia."

Olen samaa mieltä. Meillä on jäljellä tosi paljon aivan vanhentuneita perinteitä.

Puolueiden vaalikoalitioiden kammo perustuu osaltaan vuoden 1987 muistoihin. Silloin Keskusta, Kokoomus ja Rkp solmivat ennen vaaleja salaisen hallituskoalition, joka pantiin kassakaappiin piiloon presidentti Koivistolta ja kansalta. Koivisto närkästyi ja komensi "manuaalisesti" vaalien jälkeen Holkeria muodostamaan hallituksen aivan eri pohjalta kuin tuo kassakaappisopimus edellytti.

Kansa ajatteli, että Koivisto toimi oikein. Presidentillä olikin vielä tuohon aikaan oikeus ohjailla hallituksen muodostamista. Mutta parlamentaarisen järjestelmän kannalta Koivisto teki väärin. Kyllä vaalikoalitiot ovat oleellinen osa demokratiaa. Tuo koalitio olisi vain pitänyt tehdä aivan julkisesti, jotta kansa olisi tietänyt siitä ennen äänestystä.

Jaakko Savolainen

Uotila on oikeassa. Nykyinen hallitus ei edusta demokratiaa. Uotilan perusteet tähän väitteeseen ovat pitäviä.

Sen sijaan Uotilan analyysi syistä on väärä. Vikana ei suinkaan ole kuuden puolueen yhteishallitus. Tilanne on sama vaikka kahden puolueen hallituksessa, joskin viat tulevat selvimmin näkyviin, mikäli hallituksessa on useampia puolueita.

Suomessa politiikoilla toimii (teoriassa) ns poliittinen vastuu. Valta on kansalla, joka neljän vuoden välein antaa joillekin poliitikoille valtakirjan käyttää valtaansa. Mikäli kansa ei ole tyytyväinen vallan käyttäjiin, antaa se seuraavissa vaaleissa valtakirjan joillekin toisille. Ja näin myös Suomessa tapahtuu.

Vikana on se, että vaalien välinen neljä vuotta on liian pitkä aika monesta syystä. Ensinnäkin kansan muisti on lyhyt. Vaaleissa kansa on unohtanut paljon niistä "munauksista", joita hallitus on tehnyt heti valtaantulonsa jälkeen. Lisäksi vaaleissa kansa ei enää muista niitä lupauksia, joita puolueet olivat antaneet ennen edellisiä vaaleja. Vaaleissa hallituspuolueet eivät saa kansalta "oikeudenmukaista" tuomiota.

Toiseksi neljän vallassa olon aikana hallitus ennättää toimia omien äänestäjiensä eduksi (ja muiden vahingoksi) niin paljon, että sen kannattaa ottaa riski oppositioon joutumisesta seuraavien vaalien jälkeen. Näin, koska mikään puolue ei aja konsakunnan etua vaan vain omien äänestäjien etua. Toisin sanoen neljä vuotta antaa hallitukselle mahdollisuuden syöstä koko valtio liki perikatoon. Tarvitaan lyhyempi tilintarkistusväli.

Lyhyempi vaalikausi tarkoittaisi helpotusta molempiin ongelmiin. Vaaleissa kansalla olisi muistissa suurempi osa hallituksen antamista lupauksista, tekemisistä ja lisäksi lähenevien vaalien pelko pakottaisi hallituksen toimimaan enemmän koko kansan etua ajatellen. Lisäksi lyhempi hallituskausi pienentäisi eturyhmähallituksen aikaansaamia vahinkoja koko kansaa ajatellen.

Ehdotan vaalikauden pituudeksi kahta vuotta.

Käyttäjän AkiTernt kuva
Aki Terentjeff

Laita kiero kalatiskinmyyjä savosta muodostamaan hallitusta, ja katso. Pelkkä savolainen saisi jo sopan syntymään mutta vielä "helppoheikki" joka vetää pokkana rooliaan.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Jaakko Savolainen kirjoitti:
"Lyhyempi vaalikausi tarkoittaisi helpotusta molempiin ongelmiin. Vaaleissa kansalla olisi muistissa suurempi osa hallituksen antamista lupauksista, tekemisistä ja lisäksi lähenevien vaalien pelko pakottaisi hallituksen toimimaan enemmän koko kansan etua ajatellen. Lisäksi lyhempi hallituskausi pienentäisi eturyhmähallituksen aikaansaamia vahinkoja koko kansaa ajatellen.
Ehdotan vaalikauden pituudeksi kahta vuotta."

Lyhyempi vaalikausi on hyvä ehdotus.
Meillä on myös tullut pakkomielteeksi, että hallituksen pitää istua neljä vuotta, vaikka eväät loppuisivat jo ensimmäisen vuoden aikana. Pitäisi olla normaalia hajottaa hallitus ja muodostaa uusi vaikka kesken vaalikauden. Niinhän meillä toimittiin aikaisemmin.

Tuomas Taivasaho

Joskus olen ehdottanut vaalien järjestämistä kahden vuoden välein. Puolet vaalipiireistä kerrallaan.

Kuka hallitukselle potkut antaisi. Meillä puoluekuri tarkoittaa juuri sitä, ettei omia päätöksiä tehdä senkään asian suhteen.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Aki Terentjeff kirjoitti:
"Laita kiero kalatiskinmyyjä savosta muodostamaan hallitusta, ja katso. Pelkkä savolainen saisi jo sopan syntymään mutta vielä "helppoheikki" joka vetää pokkana rooliaan."

Mainio parodia Suomen hallituspolitiikasta.
Sote-uudistus on ykköshankkeita nykyhallituksen agendalla. Sitä soppaa nyt yritetään keittää, vaikka jokaisella kokilla on käsissään omat, erilaiset reseptit. Oppositiota yritetään samalla pitää loitolla.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Tuomas Taivasaho kirjoitti:
"Joskus olen ehdottanut vaalien järjestämistä kahden vuoden välein. Puolet vaalipiireistä kerrallaan.
Kuka hallitukselle potkut antaisi. Meillä puoluekuri tarkoittaa juuri sitä, ettei omia päätöksiä tehdä senkään asian suhteen."

Vaalien tihentäminen on hyvä ehdotus.
Hallituksen potkut voisivat aiheutua hallituspuolueiden välisistä konflikteista. Joskus myös puolueiden sisällä sattaa nousta kapinoita. Silloin hallitus saattaa saada epäluottamuksen eduskunnalta. Nämä ilmiöt ovat Suomessa harvinaisia. Meillä neljän vuoden hallituksista on tullut melkein luonnonlaki, joka on alkanut jarruttaa parlamentaarista toimintaa.

Samuli Mikkola

Vaalikoalitiot olisivat ehdottomasti hyvä asia, mutta suomalaisen erikoisuuden eli kolmen tasavahvan vallanjakajan vuoksi sellaista ei ole. Yleensä on kaksi tasavahvaa blokkia kentän eri laidoilla, mutta meillä on lisäksi vielä Keskustapuolue. Perussuomalaiset tulevat vaipumaan pikkupuolueeksi jonkin ajan kuluttua, jolloin heistä voi sitten hallitukseenkin apupuolue.

Kansan olisi kuitenkin ehdottomasti päästävä äänestämään hallituksesta.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Samuli Mikkola kirjoitti:
"Vaalikoalitiot olisivat ehdottomasti hyvä asia, mutta suomalaisen erikoisuuden eli kolmen tasavahvan vallanjakajan vuoksi sellaista ei ole."

On totta, että suurehko Keskusta(puolue) on suomalainen erikoisuus. Keskustan vajoamista on ennusteltu pitkään. Mutta nyt Keskusta on taas noussut suosituimmaksi puolueeksi aivan ilmeisesti Sixpackin vuoksi. Näkisin, että nykyinen vasemmistopuolueiden romahdus on seurausta Sixpack-hallituksesta. Vasemmiston kannattaisi yrittää liittoutua Keskustan kanssa. Saa nähdä, onnistuuko se pitkästä aikaa.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Pistettäisiin koko Hallitus/eduskunta systemit uusiksi ja laittaisiin puolueet roskakoriin tai takavasemalle ja pistettäisii Henkilövaalit pystyyn!! 200 eniten saanutta henkilöä olisi hallituksessa, olkoot mistäpuolueesta tahansa.. Se joka sai eniten tulisi pääministeri tai tekisimme pääministeri vaalit erikseen, onhan pääminsterillä enemmän valtaa kuin pressalla!!

Onko järkee etten pääsisi hallitukseen jos saisin miljoona ääntä ,koska eri puolueesta saisi 10 ihmistä 10:nen ääntä jokainen! Ja he ajaisivat minut ulos!! Kuten sanoit missä on Demokratia?? Ei sitä ole ollut koskaan! Ehkä joskus jolloin kunnioitettiin ihmisten äänestystä, mutta ei ole ollut enää pitkiin aikoihin!!

Toimituksen poiminnat