timouotila

Pohjolan liittovaltio olisi Suomelle ihanneratkaisu

Suomen on syytä lähestyä kaikilla tasoilla pohjoismaita Ruotsia, Norjaa, Tanskaa ja Islantia. Ne ovat monessa suhteessa kaikkein eniten Suomen kaltaisia maita. Olihan Suomi lähes vuosituhannen ajan Ruotsin maakuntana. Siitä on jäänyt uskomattoman paljon siunausta suomalaiseen elämänmenoon, vaikka kaikki eivät halua sitä myöntää.

   Pohjoismaat ovat maailman valioita melkein millä tahansa mittarilla vertailtaessa. Ne ovat pyrkineet ns. hyvinvointivaltioiksi kehittämällä kansalaisyhteiskuntaa sekä terveys- ja sosiaalipalveluja myös yhteiskunnan vähäväkisimmille.

   Pohjoismaat ovat myös maailman edistyneimpiä oikeusvaltioita, joissa vallan ja rahan ei ole sallittu joutuvan ilman muuta yksiin ja samoihin käsiin, vaikka ökyrikkailla onkin vielä kohtuuttomia etuja varallisuutensa voimalla. Mutta muualla maailmassa rahan valta on vielä paljon räikeämpää.

   Pohjoismaissa vaalit ovat rehellisiä vaaleja eivätkä ”vaaleja” niin kuin useimmissa maailman maissa. Pohjolassa lainsäädäntö on parlamentaarista toimintaa eikä jonkin yksinvaltiaan sormiharjoitusta. Oikeuslaitos on riippumaton. Poliisit eivät ole lahjottavissa. Sanan- ja lehdistönvapautta kunnioitetaan ja pidetään tärkeinä. Pohjoismaat ovat joka suhteessa maailman vähiten korruptoitunutta kulmakuntaa.

   Olisi toivottavaa, että pohjoismaat löisivät hynttyynsä yhteen ja muodostaisivat tämän surkean maapallon edistyneimmän valtioliiton tai miksei suoranaisen liittovaltion, jollaista monet toivoivat EU:sta mutta toivoivat turhaan. EU:hun on päästetty mukaan aivan liian monta epäkelpoa maata. Niitä olisi pitänyt säilyttää ”tarkkailuluokalla”, kunnes oppivat riittävästi demokratiaa ja inhimillistä käyttäytymistä.

   Varsinkin EU:n rahaliitto on ajautunut suuriin vaikeuksiin, koska suuri osa €-maista ei ole kypsiä talousyhteistyöhön. Niinpä pohjoismaista vain Suomi erehtyi mukaan tähän epäonnistuneeseen kokeiluun.

   Olisi siis luotava pohjoismainen yhteisö ja sen pohjalta liittovaltio. Sitä ennen Suomen olisi päästävä eroon surkeista ”sekametelisoppahallituksista” ja opeteltava pohjoismainen blokkivaalikäytäntö. Jos hallituspuolueiden väliltä puuttuu ”ideologinen liima”, mistään ei tule mitään niin kuin näemme tämän päivän Suomessa.

   Pohjolan liittovaltio olisi myös sotilaallisesti tarpeeksi voimakas vaikkapa Venäjän paineita vastaan. Niin kauan kuin meillä ei ole Pohjolan liittovaltiota, Suomen ja Ruotsin kannattaa harjoittaa viisasta puolustusyhteistyötä liittoutumattomuuden pohjalta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (106 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Suomalaiset eivät ansaitse paikkaa noin fiksussa liittovaltiossa. 1990-luvun pankkikriisi hoidettiin Norjassa ja Ruotsissa siten, että sijoittajavastuu toimi. Suomessa ei ollut silloin, ei ole nyt, eikä ole koskaan oleva niin fiksuja äänestäjiä ja niin fiksuja poliitikkoja, että vastaava olisi mahdollista.

Siksi Suomen kansan kannalta euroon menemisen "erehdys" on ollut paras mahdollinen ratkaisu, vaikka mahdottomia olisi ollut parempiakin.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Jari-Pekka Vuorela, #1.
Suomalaiset tosiaankin hoitivat 1990-luvun pankkikriisin ja ovat hoitamassa tätä nykyistä taantumaa väärällä tavalla eli pelkällä säästö- ja kuristuslinjalla. Sijoittajat olisi myös vihdoinkin saatava vastaamaan töppäilyistään.

Mutta Pohjolan liittovaltiossa meidän olisi pakko oppia oikeita käytäntöjä. Mehän olisimme pieni vähemmistö emmekä voisi rauhassa lyödä päätämme seinään niin kuin tällä hetkellä.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Kyllä Suomi pärjäisi Pohjolan Unionissa. Käykääpä vilkaisemassa perusteluja Pohjolan tiiviin yhteistyön perusteluita vaikka googlaamalla
"Euroalueen joutsenlaulu"-kirjaa, jonka sain julkaistua viime vuoden lopulla. Kirjasta löytyy ebook-versio.
Tekijänä Martti F Issakainen.

Pohjolan liittovaltioajatus on liian fiksu EU-suomettuneille poliitikoille.
Nyt olisi todella oikea aika kehittää ajatusta ja ryhtyä toimiin. Ei vain löydy puoluetta siihen. "Uutta viiniä kun ei voi kaataa vanhoihin leileihin". Niin se vain näyttää olevan -ikävää!
Olen asunut Ruotsissa ja Tanskassa yli 25 vuotta ja uskoni yhteiseen pohjolaan on kasvanut koko ajan.
Pohjolan Unionin synty vielä nähdään. Sitä ennen ehkä tarvitaan kokea EU:n savuavat rauniot.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Aina on syytä tuoda Hansaliiton vaihtoehto esille silloin kun puhe kääntyy Pohjolan liittoon. Tuntuu siltä, että juuri Hansaliiton mahdollisuudet ovat kasvamaan päin:

•Saksa
•Tanska
•Ruotsi
•Norja
•Hollanti
•Puola
•Liettua
•Latvia
•Viro
•Suomi
•(Itävalta?)
•(Tšekki?)

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111986-hans...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hansaliitosta ei koskaan voisi tulla samanlaista liittovaltiota kuin Pohjoismailla olisi mahdollisuus, sillä kieli- ja kulttuurierot ovat liian suuret. Suomi, Norja ja Ruotsi sopisivat hyvin yhteen vaikkapa alkoholipolitiikan osalta, mutta jo Tanskalla olisi siinä suhteessa vaikeuksia.

Blogistin ehdotus on periaatteessa hyvä vaihtoehto Suomelle, vaikkakaan sitä ei käytännössä pystytä toteuttamaan. Ruotsin kielen asema Suomessa ja sen opettaminen jokaiselle koululaiselle on yksi edellytys sille, että pidämme edes tuon teoreettisen mahdollisuuden takataskussa tai että varsinaisen liittovaltion sijasta maat voivat jossain vaiheessa muodostaa Euroopassa muunlaisen voimakkaan ja merkittävän hallinnollisen kokonaisuuden.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Juha Kuikka, #12.
Alkoholipolitiikka on pikku juttu tässä ruljanssissa. Nykyään Suomen tiukasta alkoholipolitiikasta hyödyn vetää Viro.

Ruotsin kielen asema Suomessa ei sekään olisi mikään kompastuskivi. Kun kyseessä on liittovaltio, jokaisella osavaltiolla on oma kielipolitiikkansa. Kun EU yrittää toimia yli 20 kielellä, muutama kieli ei olisi Pohjolan liittovaltiolle mikään ongelma. Suomi olisi ilman muuta yksi noista kielistä.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Ilmari Schepel, #6.
Kyllä Pohjolan liitto voitaisiin nopeasti laajentaa Itämeren Hansaliitoksi. Mutta maita olisi otettava vastaan valikoiden eikä kahmimalla. Jossakin suhteessa keskeneräiset valtiot olisi pantava ensin "tarkkailuluokalle". Niin vältettäisiin EU:n laajentumishinku, jonka yhtenä karmeana seurauksena on nykyinen Ukrainan sotilaallinen kriisi.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Ilmari Schepel, #6. Liian kirjava ja virtuaalinen joukko kylläkin ilman yhteistä kulttuuria, historiaa ym.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Yhteinen hansahistoria, joka liittyy vahvasti itämerikauppaan.

Kuten huomasit, Itävallan ja Tsekin kohdalla oli kysymysmerkki. Kaikkia muita yhdistää yhteinen hansatausta ja ajatusmaailma. Puolan talous kasvaa parhaillaan eniten koko EU:n alueella.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #39

Ruotsin valtakunnassa ja siis Suomessakaan ei ole ollut YHTÄÄN hansakaupunkia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ruotsin valtakunnassa ja siis myös Suomessa ei ole ollut YHTÄÄN hansakaupunkia.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Mutta hansahistoriaa sitä enemmän.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #73

Ja mitähän tuo mahtaa tarkoittaa?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tietenkin pohjoismainen liittovaltio olisi Suomelle ihanneratkaisu, mutta geopoliittisesti se on mahdoton.

Ainoa geopoliittisesti realistinen vaihtoehto liittovaltioksi Suomelle on Venäjän Federaatio.

Joten eiköhän unohdeta koko juttu?

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Pertti Väänänen, #7.
Näen Pohjolan liittovaltion hyvin realistisena mahdollisuutena. Se olisi varmasti jopa Venäjälle mieluinen ratkaisu.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Venäjä pitäisi siitä varmaan yhtä paljon kuin nykyisestä Ukrainasta.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #20

Pertti Väänänen, #20.
Venäjän huomio on tällä hetkellä ennen kaikkea Ukrainassa. Ukrainan ja Suomen vertaamisella ei ole mitään perustetta. Putin antoi jopa Baltian maiden liittyä Natoon. Ukraina on erikoisasemassa, Putinin kannalta "viimeinen pisara".

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #24

Muuten Balttian maat taisivat liittyä Natoon jo Jeltsinin aikaan?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #48

Vuonna 2004 vasta, ensin Natoon, sitten Euroopan unioniin.

ulf fallenius

Hyvä idea mutta ei toteudu ja ei ole edes sanottu että muut pohjoismaat olisi millään tavalla kiinnostunut olla pohjoismaiden heikkoimin menestyvän maan Suomen kanssa tekemisessä.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Ulf Fallenius, #8.
Minusta muut pohjoismaat olisivat varmasti kiinnostuneita tällaisesta liitosta. Se olisi jopa toteutunut jo aikoja sitten, ellei Suomi olisi käynyt merkillistä jaakobinpainiaan idänpolitiikkansa kanssa.

Ukrainan kriisin kärjistyessä tällaiselle ratkaisulle alkaisi kohta olla momentum eli otollinen hetki.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Varsinkin, jos tsaari ei oli siirtänyt pääkaupunkia Turusta Helsinkiin. Helsingistä on tullut Skandinavian vastapooli. On haluttu näyttää närhen munat muille Pohjoismaille, kuten eräs espoolaisministeri näyttikin poistuessaan Pohjoismaiden neuvoston kokouksesta.

Jos Suomi splitattaisiin kahtia, niin Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi varmasti menisivät yhteen Pohjolan kanssa.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #21

Kimmo Saarikko, #21.
Helsingistä tuli todellakin Suomen pääkaupunki tsaarin määräyksestä. Olen samaa mieltä, että Helsingin keskustassa on turhan paljon muistutuksia tsaarien vallasta. Ne ovat merkkejä 1800-luvun "ensimmäiseltä suomettuneisuuden kaudelta". Tuolloinen myöntyväisyyspolitiikka säästi kuitenkin Suomen paljolta pahalta. Puolalle kävi paljon huonommin, kun siellä ryhdyttiin väärällä hetkellä uhittelemaan.

Jos Pohjolan liittovaltio syntyy, Helsinkiin saadaan varmaan ennen pitkää uudet ja modernimmat tunnukset, jotta ulkomaalaisten turistien ei tarvitsisi jatkuvasti ihmetellä sitä, miten suomalaiset astelevat paraatipaikallaan Senaatintorilla Venäjän tsaarin saappaiden juuressa.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko Vastaus kommenttiin #29

Timo, en tarkoita arkkitehtuuria vaan attityydia. Saksaan on hallintokaupunkimme ollut kallellaan itsenäisyytemme alusta alkaen tuhoisin seurauksin. Nykyään liikennevalot, metrot ym. tilataan Saksasta. Ei vahingossakaan Pohjoismaista. Isossa kuvassa olemme jälleen samassa kelkassa ja tuhon tiellä. Kannattaisi todella vaihtaa suuntimia, kuten ehdotat.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Tai hei ihan reilusti, on ne keskieuroopankin maat aika kovia, saksa, Britannia, ranska, harvalla kansalla on noin vahva historia. Jätetään vaan ne rahattomat maat pois, siitähän on kyse. We want money.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Itse en huolisi Ranskaa enkä Englantiakaan..

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Näin on, ainoastaan "me germaanit".

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Markku Likitalo, #11.
Jäsenmaiden valinnassa olisi oltava huomattavasti tiukempi kuin mitä EU on ollut. Olisi sekin mahdollisuus, että Pohjolan liittovaltio liittyisi EU:n jäseneksi ja pysyisi erillään niistä EU-projekteista, joita se ei pidä tolkullisina.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ongelmallista ehdotuksessa on se, että siinä uhkaa Suomen ja Viron välille muodostua taas jyrkempi raja ja suunnitellussa maaryhmässä kolmella erittäin lähellä toisiaan ja keskenään ymmärrettävissä olevalla skandinaavisella kielellä, ruotsilla, norjalla ja tanskalla, on voimakas yliedustus. Kyseinen liittovaltio aiheuttaisi suuren uhan suomen kielelle hallintokielenä jopa omalla alueellamme ja voisi jättää suomalaiset muutenkin muita epäedullisempaan asemaan.

EU on sen verran tilkkutäkkimäinen, että sen sisällä on käytännössä pakko huomioida jäsenmaiden kansallisvaltiotaustat ja kielelliset oikeudet. Toki saksalla, englannilla, ranskalla ja espanjalla on huomattava painoarvo unionin hallinnossa, mutta mikään niistä yksinään ei saa helposti ylivaltaa.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Mikko Nummelin, #23.
Suomen ja Viron suhteet säilyisivät aivan yhtä läheisinä, vaikka Suomi olisi Pohjolan liittovaltiossa. Suomi voisi muiden pohjoismaiden selkänojan avulla lähestyä jopa helpommin ja estottomammin Viroa. Sitä paitsi Viro voisi pian liittyä samaan federaatioon, kunhan saisi hoidetuksi esimerkiksi venäläisvähemmistönsä asiat hyväksyttävälle kannalle.

Suomen kielellä olisi ilman muuta vahva asema Pohjolan liittovaltiossa. Suomessa se olisi valtakieli, yhteisissä asioissa yksi käyttökielistä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Pohjolan yhteistyö voisi olla toimiva vaihtoehto. Sille on kuitenkin pieniä ongelmia.

Yhtäältä, voi olla niin, että pohjoismainen ns. hyvinvointivaltiomalli on jo ylittänyt saturaatiopisteensä ja se on alkanut tuottaa myös pahoinvointia valvonnan, ohjailun, säätelyn, sanktioiden, rajoitusten, ihmisten henkilökohtaisten pyrkimysten, sosaalisen liikkumisen, vapauden kaipuun, byrokratian raskauden, tehottomuuden, poliittisen korrektiuden ja kulttuurien välisten ristiriitojen alueilla?

Ehkä Pohjolan maat ovat vähitellen ja eri tahdissa luomassa toisistaan poikkeavaa versiota tai niissä sokea usko julkisen vallan kaikkivoipaisuuteen on alkanut muuntua eri syistä? Elinvoimaisuus, ihmisläheisyys, ketteryys, vapaus ja joustavuus hiipuvat tai voimistuvat maasta riippuen eri tavoin?

Toisaalta tilanne, perinteiset Pohjoismaat ilman Baltian maita voisi merkitä säröä näiden kahden ryhmän välille. Sitä ei toivoisi tapahtuvaksi.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Seppo Saari, #28.
Pohjolan hyvinvointimallia voidaan ja pitää kehittää taloudellisten ja muiden edellytysten puitteissa. Liittovaltiomallin avulla voisimme ottaa oppia toistemme onnistumisista ja epäonnistumisista.

Suhteet Baltian maihin kehittyisivät vain läheisemmiksi ja luonnollisemmiksi. Yksinään Suomi on ollut liian epävarma ja varovainen päästäkseen kunnolla lähelle vaikkapa Viron arkipäivää.

Baltian venäläisvähemmistön aseman hoitaminen kuntoon on tärkeä kynnyskysymys Pohjolan liittovaltion ja Baltian lähentymiselle ja mahdolliselle liittymiselle Pohjolan federaatioon. Mahdollisesti venäjästä olisi tehtävä yksi liittovaltion virallisista kielistä, jos Baltian maat tulevat mukaan.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Viime vuoden lopulla asiasta tehtiin kysely EU vs.Pohjoismainen liitto.
Suomalaisista 50 % oli pohjoismaisen liiton kannalla ja 31% EU:n kannalla. Ruotsalaisten kannat olivat tilastollisten varmuusrajojen sisällä samat.

Tämän perusteella on melko varmaa, että jos kansalta kysyttäisiin niin kaiketi liittovaltiokin olisi mahdollinen.

http://www.yggdrasil.fi/wordpress/wp-content/uploa...

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Kimmo Saarikko, #31.
Tästä näemme, että jopa Pohjolan kansat ovat liittovaltion kannalla. Liian moni on tuskastunut EU:n kompurointiin. €-projektiin muut pohjoismaat paitsi Suomi suhtautuivat jo heti kättelyssä epäilevästi. Ja oikeassa olivat.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Kimmo Saarikon kommentissa olennaisin osa on "jos kansalta kysyttäisiin."

Kansan parissa keskimääräinen ymmärrys asiaintilasta tunnetusti seuraa viiveellä niiden ymmärrystä, jotka aktiivisesti ja/tai työnsä puolesta yhteiskunnallisia asioita seuraavat niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Ymmärtääkseni varsinaisten Skandinavian maiden eli Norjan, Ruotsin ja Tanskan johdoissa jo hyvin tiedostetaan Suomen räpiköiminen yhteiskunnallisten rakenteidensa ja sitä myöten taloutensa kanssa.

edit: Lisättäköön, että em. kolmessa maassa tiedostetaan laajalti ero Suomeen myös mainittujen kansallisuuksien mentaliteetteihin liittyvällä saralla. Emme ole niin lähellä esim. Ruotsia kuin yleensä annetaan ymmärtää.

Esim. virolaisetkin ovat monessa suhteessa mentaliteettinsa osalta lähempänä ruotsalaisia kuin suomalaiset ovat.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Kannattaa kuitenkin ensin kysellä ovatko nuo muut tässä mainitut valtiot halukkaita hylkäämään nykyisen ja ottamaan tilalle mallin jossa Suomi sanelee kuka kelpaa porukkaan ja kuka ei.

Euroopan kannalta on kuitenkin elintärkeää pitää Saksa ja Ranska samassa unionissa. Historialliset siteet niin hyvässä kuin pahassa ovat liian vahvat unohdettavaksi.
Ruotsin kanssa liitto voisi periaatteessa toimia mutta se edellyttäisi päätäntävallan antamista Tukholmaan. Näillä kahdella maalla ei kuitenkaan ole mitään sellaista tarjota tilalle Tanskalle ja Norjalle josta Euroopan unioni ja Nato ei pistäisi paremmaksi.
Suomen ja Ruotsin valtioliitto taas on yhdessäkin liian heikko jos Venäjä päättää ryhtyä ekspansiiviseksi.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Tomi Ketola, #34.
Totta kai pitää kysyä kaikilta jäsenehdokkailta ennen kuin liittovaltion neuvotteluissa päästään edes alkuun. Eihän tämä ole mikään pikku juttu vaan pitkäaikainen hanke. Suomi ei tietenkään missään tapauksessa pääsisi sanelemaan, kuka kelpaa porukkaan.

EU:ta tarvitaan tietenkin jo Saksan ja Ranskan ainaisen vastakohtaisuuden lieventämiseksi. Eihän Pohjolan liittovaltio olisi mikään EU:n korvike tai kilpailija. Pohjolan liitto voisi olla EU:n jäsen samalla tavalla kuin vaikka Saksan liittotasavalta, jolla on omat osavaltionsa.

Meidän on aivan turha vähätellä Suomen merkitystä muiden pohjoismaiden rinnalla. Suomi on pitkään ollut virallisten mittausten mukaan jopa maailman kilpailukykyisin maa, demokratia, jonka koululaitos on huippuluokkaa... Helsinki on vuosi vuoden jälkeen valittu ainoana Pohjolan kaupunkina maailman kymmenen parhaan asuinpaikan joukkoon jne jne.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Kuinka todennäköisenä Timo Uotila pitää sitä, että taloutensa osalta menestyvät Tanska ja Ruotsi, Norjasta puhumattakaan, haluaisivat yhteiskuntansa rakenteita uudistamaan kyvytöntä ja sen vuoksi taloutensa osalta kiihtyvää vauhtia surkastuvaa Suomea osapuoleksi valtioliittoon heidän kanssaan?

Kolme varsinaista Skandinavian maata ehkä voisivatkin jonkinlaisen löyhän valtioliiton muodostaa. Norja tosin todennäköisesti laittaisi jonkin verran hanttiin tai asettelisi ehtojaan.

Suomen etäisyys Tanskaan ja Ruotsiin alkaa pian lähentelemään sitä tasoa, kuinka kaukana perinteisesti ymmärretyt Baltian maat ovat Suomesta. Me tosin täällä vielä haluamme ylläpitää illuusiota Ruotsin tasoisesta elintasostamme - velkarahalla.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Heikki Toivonen, #36.
En näe mitään syytä vähätellä Suomen asemaa muiden pohjoismaiden rinnalla. Suomi on mittausten mukaan maailman kilpailukykyisimpiä talouksia, meillä on huippuluokan koululaitos, jne jne.

Tuosta elintasosta ja velkarahasta puhuttaessa kannattaa muistaa, että Suomi on vain eksynyt noudattamaan EU:ssa vallalla olevaa virheellistä kurjistavaa budjettipolitiikkaa. USA on noussut taantumasta elvytyksen avulla, samoin pohjoismaat. Meidän olisi otettava oppia.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Minusta tuo mitä esität on tosiasioiden tunnustamattomuutta. Suomen ja suomalaisten yksi pahe on heikko kyvykkyys itsekritiikkiin.

Yleisellä tasolla kannattaa aina miettiä, kuinka hyvin ongelmia voidaan korjata ja mitä siitä seuraa, jos ongelmia ei edes uskalleta katsoa silmiin. Suomalainen mentaliteetti huomioiden tarvitsemme enemmän rohkeutta ja positiivista ennakkoluulottomuutta - myös ongelmiemme tarkastelemisen suhteen.

Suomen peruskoululaitos on pärjännyt kansainvälisessä vertailussa ensisijaisesti korkean keskiarvonsa vuoksi. Tosin viimeisin mittaus pudotti Suomen kymmenen parhaan joukosta.

Epäilen vahvasti kilpailukykymittausten tuloksia. Ettei vain olisi Suomellakin jo Kreikan tautia ilmassa eli annetaan vertailun tekijöille valikoidusti tietoa asioistamme ja jätetään ongelmakohtia kertomatta?

Suomen vahvuuksia toki ovat yhteiskunnallinen vakaus sekä kansan korkea koulutusaste. En ymmärrä kuitenkaan, millä logiikalla Suomi voidaan nähdä kovinkaan kilpailykykyisenä, kun yksikkötyökustannusten indeksi Suomessa on tällä hetkellä 128 siinä missä pahimmilla kilpailijoillamme Ruotsilla ja Saksalla ne ovat 116 ja 114. Tuo on jo melko hälyttäväkin ero keskimääräisissä luvuissa.

Mitä tulee suomalaiseen korkeakoulutukseen ja tutkimukseen etenkin teknillisissä yliopistoissa, valitettavasti vaatimustasomme opiskelijoiden osalta on liian alhainen, ja koulutusputkestä päästään lävitse alisuoritteisesti. Kari Raivio kirjoitti asiaan liittyen muistaakseni vajaa kaksi viikkoa sitten osuvasti HS:n mielipidepalstalla. Olemme pahasti jäämässä jälkeen myös siis tutkimuksen saralla.

Mitä totesit taloustilanteestamme, olen täysin eri linjoilla. Esim. Ruotsissa kyettiin jo 1990-luvulla tekemään välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia, joista Suomessa vielä kinastellaan. IT- ja metsäsektorimme sulaminen paljasti lopulta melko lailla jo suurenkin eron talouksiemme eroissa Ruotsin kanssa.

Muut pohjoismaat siis kykenevät nousemaan laskusuhdanteesta elvytyspolitiikalla paremmin, sillä ne ovat ensin laittaneet rakenteensa varsin hyvälle tolalle. Purkaneet kannustinloukut. Suomen vanhat rakenteet jumittavat vieläkin paikoillaan, ja ainoastaan kosmeettisia muutoksia on tähän mennessä kyetty tekemään.

Suomen tilannetta voisikin verrata lahoon hirteen. Rakenteet ovat jo niin lahonneet, ettei maalaamisen muodossa tapahtuva elvytys ongelmaa enää korjaa.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #49

Heikki Toivonen, #49.
Suomalaisten olisi todellakin rohjettava katsoa tosiasioita silmiin myös talousasioissa. Yhteistyössä pohjoismaiden kanssa saisimme parempia ohjeita kuin EU:sta.

Minäkään en ymmärrä, miten Suomi on mitattu kerta toisensa jälkeen maailman kilpailukykyisimpien maiden joukkoon. Uskon kuitenkin, että mittaajat ovat ammattitaitoisia. Suomen talousvaikeudet johtunevatkin muista syistä, vaikkapa markkinoinnin heikkoudesta.

Suomella oli 1990-luvulla hurja lama. Se voitettiin ilmeisesti väärin menetelmin, tuhansien konkurssien avulla. Ja banksterit käyttivät tilannetta hyväkseen...

En vertaisi Suomen taloutta lahoon hirteen. Kyllä meidän hirsissämme on yhä terve ydin. Kannattaisi tehdä opintomatkoja Brysselin sijaan vaikkapa Osloon tai New Yorkiin...

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #55

Uskon tuon hyvinkin, että saisimme parempia neuvoja pohjoismailta kuin EU:n suunnalta. Saanemme kohta kuulla, mitä esimerkiksi Ruotsin menestyksekäs, entinen valtiontaloudesta vastannut ministeri Anders Borg tulee ehdottamaan.

Tuossa olet oikeassa, että markkinoinnissa meillä on petraamista huomattavasti. Siinä kohdin näkyy myös uskoakseni jonkinlainen alemmuuskompleksimme. Tehokkaasti toteutettu markkinointikaan ei kuitenkaan loputtomiin auta, jos suomalainen tuote alkaa olemaan muualta tulevia kalliimpi esittämieni yksikkötyökustannuserojen mukaisella tavalla.

Myös suhtautuminen epäonnistumiseen saisi luvan muuttua täällä. Ehkäpä olisi paikallaan jopa perustaa jonkinlainen "totuuskomissio" selvittämään 1990-luvulla mahdollisesti tapahtuneita suoranaisia vääryyksiä konkurssiin ajautuneita jne. kohtaan.

Usein parjatussa USA:n yhteiskuntajärjestelmässä on nähdäkseni paljon myös opiksi otettavaa. Ehkä vielä paremmin Kanadan suunnalta. Asuin vuoden Ruotsissa, joten tunnen jokseenkin hyvin sikäläisiä käytäntöjä.

EU:n suunnalta neuvoja hakuun sopivia kohteita voisivat olla Itävalta ja Tanska. EU:n ulkopuolelta lisäksi Sveitsi.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #57

Heikki Toivonen, #57.
Hyvä idea on, että 1990-luvun laman hoidosta olisi järjestettävä eräänlainen "totuuskomissio".

Viime vuosien taantuman hoidon osalta "totuuskomissiona" toimivat kansalaiset vaaliuurnilla huhtikuussa. Olemme harjoittaneet vääränlaista taloutta kuristavaa leikkauspolitiikkaa. USA on selvinnyt kuiville elvyttämällä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #62

Joo, ensimmäiseksi pitäisi totuuskomission määrätä tuo aika kirjoitettavaksi lainausmerkeissä, "lama". Mistään lamastahan ei ollut kyse.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Heikki Toivonen, #36.
Kyllä Suomi on täysin pätevä ja arvokas osallistumaan kaikkeen pohjoismaiseen yhteistyöhön. Minkäänlaiseen alemmuuskompleksiin ei ole aihetta. Eri maiden kulttuurit ja kansaluonteet eroavat toisistaan. Ei se ole mikään yhteistyön este vaan pelkästään rikkaus.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Kyllä erilaiset ajattelutavat ja luonteenpiirteet voivat hyvin olla este yhteistyön syventämiselle - niin yksilö- kuin kansakuntienkin tasolla. Tapauskohtaisesti on aina tarkasteltava mahdollisuudet.

Alemmuuskompleksia ei tähän tilanteeseen tosiaan tarvita - tärkeää olisi vain päästä sokeudesta ja näköalattomuudesta ongelmiemme suhteen eroon. Mikäli sokeus jatkuu, on sillä ennenpitkää seurauksensa ja varsin epätodennököisesti myönteiset sellaiset.

Uusien iskujen kokeminen taloudessamme puolestaan on omiaan iskemään kansallista mielialaa alaspäin.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Suomen ei tartte liittoutua minkään maan kanssa, kunhan nyt aivan ensimmäiseksi päästäisiin eroon EU/eurosta.

Nämä kaksi ovat ajaneet Suomen Euroopan Zimbabweksi, hyvin lähelle valtiokonkurssia Kreikan tapaan.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Timo Nenonen, #46.
Minusta Suomen olisi hyvä liittoutua jos ei nyt Natoon niin johonkin suurempaan valtiokokonaisuuteen. Se vahvistaisi Suomen strategista asemaa Venäjän naapurina.

Pohjoismaista Norja ei ole hakeutunut edes EU:hun. Islantikin kuulemma vetää jäsenanomuksensa takaisin. Islanti ratkaisi talouskriisinsä eri tavalla kuin EU on suositellut. Islanti antoi töppäilleiden kriisipankkiensa kaatua. EU:ssa banksterit määräävät tahdin. Ilmankos yksikään toinen pohjoismaa kuin Suomi ei ole eksynyt €-liittoon.

Meillä olisi paljon oppimista pohjoismailta. Ennen kaikkea blokkivaalikäytäntö.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Liittoutukaamme Venäjän kanssa. Venäläisethan ovat sitä halunneet jo vuosikymmeniä. Olisi sekin "uhka" hoidettu.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Isoin ongelma on kieli, se on suomalaisten ja islantilaisten ongelma, mikä näkyy jokaisessa kokoontumisessa muiden pohjoismaalaisten kanssa. Varsinkin ruotsalaiset, mutta myös tanskalaiset kohtelevat suomalaisia ja islantilaisia b-luokan ihmisinä ja mongertavat sitä käsittämätöntä skandinaaviskaa keskenään, vaikka olisi sovittu vaikkapa englannista. Myös norjalaisilla on mahdollista osallistua keskusteluihin suomalaisten ja islantilaisten tultua sysätyksi sisäpiirin ulkopuolelle.

Tämä lienee tuttua kaikille, jotka tällaisissa tilaisuuksissa ovat olleet.

En usko että tiiviimpi liittoutuminen Pohjoismaiden kesken ainakaan vähentäisi tuota (varsinkin) ruotsalaisten kokemaa ylemmyyttä.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Mark Andersson, #53.
Kieli ei enää Pohjolan liittovaltiossa olisi ongelmana, sillä suomi ja islanti olisivat ilman muuta virallisia kieliä, joilla voisi puhua tulkin välityksellä.

Liittovaltio ei tosiaankaan olisi sama kuin Pohjoismaiden neuvosto, jota pääministeri Stubb kommentoi EVVK-tyyliin. Kyllä Stubbinkin on otettava Pohjolan liittovaltio todesta, kun se on muodostettu.

Kyllä noissa uusissa puitteissa ruotsalaiset joutuvat luopumaan tyhmästä ylemmyydentunteestaan. Siihen ei ole enää mitään perustetta. Sitä paitsi Pohjolan taloudellinen ykkösvaltio on ilman muuta Norja.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Puhua voi vaikka kiinaksi. Kyse on siitä, millä kielellä lakeja säädetään ja oikeutta ja hallintoa hoidetaan. Kaksikielinen Pohjola?

Loistava ajatus: Pakkosuomi koko Nuurdeniin!

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Mark Andersson: "Varsinkin ruotsalaiset, mutta myös tanskalaiset kohtelevat suomalaisia ja islantilaisia b-luokan ihmisinä"

Tässä Mark on valitettavan suurelta osin oikeassa. Tai oikeastaan tiedän asianlaidan vain suomalaisten osalta.

Ruotsalaisille Suomi ja suomalaiset ovat hyödyllinen puskuri Venäjää vastaan, mistä nähdäkseni suurimmalta osin tuleekin heikäläinen sanonta "Finlands sak är vår sak."

Ymmärrettävästikin on.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Itse virallisiin pohjoismaisiin kokouksiin osallistuneena haluaisin kysyä sinulta Mark, mihin ihmeeseen perustat väitteesi? Itse en tuollaista asennetta ole huomannut, mutta sinä lienet asiantuntija, kun varmaan koko ajan osallistut pohjoismaisiin kokouksiin. Siis miten moneen vuodessa?

Uskomattomin väitteesi oli muuten toinen kappaleesi. Täyttä p:tä. Puhu vain omasta puolestasi.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Kysyisin, mikä saa uskomaan, että kiinnostusta tällaiseen olisi muualla kuin Suomessa ja jos olisikin Suomi haluttaisiin mukaan?

Suomen ulkopuolella Suomi rinnastui pitkään enemmän Baltiaan ja varmaan joidenkin mielestä nytkin.

Kulttuurin ja erityisesti suomenkielen kannalta osana suuremmassa Euroopan unionissa on pienelle porukalle edullisempaa.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Lars-Erik Wilskman, #54.
Uskoisin ilman muuta, että pohjoismaissa on kiinnostusta tällaiseen läheiseen yhteistyöhön. Jarruna on tähän mennessä ollut "suomettunut Suomi".

Kun Suomi lähestyisi tällä tavalla maailman demokraattisimpia ja tasa-arvoisimpia pohjoismaita, samalla hälvenisi mielikuva Suomesta "neljäntenä Baltian maana".

Kyllä suomen kieli saisi Pohjolan federaatiossa paljon korostetumman aseman kuin EU:n yli 20 kielen joukossa. Suomalaiset eivät olisi Pohjolan liittovaltiossa mikään pikku tekijä. Meillä on väkeä yhtä paljon kuin Tanskassa ja enemmän kuin Norjassa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Niin, maantieteellisesti Suomesta kuuluu Skandinavian niemimaalle ainoastaan Enontekiön kunta, muilta osin Suomi kuuluu käytännössä Baltiaan kun sijaitsee Itämeren idänpuoleisella rannalla Viron, Latvian ja Liettuan tavoin. Ruotsin, Norjan ja Tanskan näkökulmasta Suomi on Pohjoismaiden kerhossa ilmiselvässä ulkojäsenen roolissa. Epäilen myös muiden Pohjoismaiden halua puolustaa Suomen itärajaa.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Suomi ei ole tosiaankaan Skandinavian niemimaalla. Mutta niinpä eivät ole myöskään Tanska - eikä Islanti.

Suomen ohella myös Nato-maa Norjalla on yhteinen raja Venäjän kanssa. En oikeastaan epäilisi pohjoismaiden halua puolustaa Suomen itärajaa. Minusta tällainen Pohjolan liittovaltio olisi myös Venäjälle mieluinen ratkaisu.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #106

Norjan ja Venäjän maaraja on hyvin lyhyt ja Norja on myös NATO-maa. Pohjoismaiden intresseissä voi ehkä olla puolustaa Suomen alueen puolella vain siinä määrin, miten sillä voisi suojata omia alueita. Tässä mielessä sekä Norjaa että Ruotsia voi kiinnostaa osa Suomen Lapista ja Ruotsia myös Ahvenanmaa ja Merenkurkun saaret, muttei ainakaan Itä-Suomi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #107

Näin. Mutta jos kyseessä on liittovaltio, kaikki on tuota omaa aluetta. Vähän niin kuin Lappi on Suomen omaa aluetta, vaikka se ei Helsinskijssä ketään kiinnostaisikaan.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Läntisellä maarajalla kunnat ovat yrittäneet tehdä terveyspalveluissa yhteistyötä ruotsalaisten rajanaapurien kanssa. Helsinskiläinen valtionhallinto on yrittänyt kampittaa. Jopa Tornion ja Haaparannan yhteistä matkakeskusta yritettiin kaataa mielikuvituksellisella arvonlisäkuviolla.

Tätäkin tarkoitin, että pohjoismaisessa yhteistyössä Helsingin attityydi on ongelma.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Kimmo Saarikko, #59.
Nuo Tornion ja Haaparannan ongelmat ratkeaisivat sillä hetkellä, kun Pohjolan liittovaltio astuisi voimaan. Ja toivottavasti liittovaltiossa harjoitettaisiin toisen Haaparannan eli professori Pertti Haaparannan elvytyspolitiikkaa taantuman voittamiseksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kaksi avainkysymystä:

1) Tasavalta vai monarkia

2) Virallinen kieli

Siitä lähtien voi sitten lakaa suunnitella kattavaa persutuslakia, jossa vallankäyttö on aidosti jaettu neljöön osaan: Lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta, tuomiovalta ja paikallinen itsehallinto, niin kuin Suomessa vielä itsenäisyyden aikaan oli.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

"Persutuslaki" oli ehkä lyöntivirhe, mutta nauratti silti, kiitos.

Suurin osa kingiputouskansastamme olisi varmaan jo valmis hyväksymään monarkian, kunhan Jenni olisi kuningatar. Minä en.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eiköhän Victoria kelpaisi tulevaksi monarkkihallitsijaksi koko Pohjoismaiden alueelle, mutta Suomella pitäisi olla oma herttua. Ehdotan Björn Wahlrosia, jolla on tiettävästi läheiset hirvenmetsästyssuhteet Ruotsin kuningashuoneeseen.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Jouko Heyno, #60.
Ei väliä sillä, olisiko tasavalta vai monarkia. Kyllä minulle kelpaisi vaikkapa joku vallaton kunkku, joka pysyisi poissa politiikasta.

Osavaltioilla olisi tietenkin oikeus valita viralliset kielet harkintansa mukaan, Suomessa siis suomi ja ruotsi.

Yhteisissä asioissa voitaisiin käyttää kunkin osavaltion pääkieltä. Käytännön syistä kaikki voitaisiin kääntää vaikkapa englanniksi.

Perustuslaki ja siihen liittyvä persulaki ovat jo mallillaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Politiikasta pois pysyviä ihmisiä ei olekaan, ei edes Ruotsissa eikä siellä edes kunkku. Kyse ei ole siitä, mikä on kunkin osavaltion virallinen kieli, vaan mitkä olisivat liittovaltion viralliset kielet, siis ne kielet, joilla hallinnossa ja oikeudenkäytössä pitää tulla toimeen koko liittovaltion alueella ja jolla lait säädetään lainvoimaisina. Nyt ne ovat Suomessa suomi ja ruotsi. Entäs Pohjolassa?

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #78

Jouko Heyno, #78.
Enpä usko, että liittovaltio kaatuu tähän kielikysymykseen. Onhan maailmassa vaikka kuinka useita monikielisiä maita. Kompuroihan EU:kin eteenpäin, vaikka "virallisia" kieliä on yli 20.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #80

Toivon, ettei kaadu. Ja kaitpa ne ruotsalaiset suomen oppivat, kun suomalaisetkin ruotsin. Suomi on sentään paljon helpompi ja selkeämpi kieli.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #89

Ruotsi jos mikä on selkokieltä, klarspråk. Siitä puuttuu kieliopista kaikki se monimutkaisuus ja vivahteikkuus, mikä tekeee suomen kielestä vaikean. Lisäksi suomen kielessä on huomattavasti enemmmän sanoja kuin ruotsin kielessä.

(Vrt. "orpo hytisee pakkasessa"/"föräldralös barn fryser i minusgrader", "humalainen mäiskähteli katuun"/"berusad kille gick på gatan och föll ofta ner")

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #93

Suomi on lukuisten ukomaisten L-2 -tutkimusten mukaan maailman selvästi heloin kieli.

Suomen kielessä enemmän sanoja?

"(Vrt. "orpo hytisee pakkasessa"/"föräldralös barn fryser i minusgrader", "humalainen mäiskähteli katuun"/"berusad kille gick på gatan och föll ofta ner")"

esimerkkisi 1: suomi 3 sanaa, ruotsi 5 sanaa
esimerkkisi 2: suomi sanaa, ruotsi 9 sanaa.

Menikös tuo nyt väärin päin?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #94

Mitä tutkimuksilla todistetaan? Todistukseksi pitäisi käydä vain empiirinen todistus siitä kuinka nopeasti kieltä voi oppia. Ja ruotsia oppivat kaikki mamut parissa vuodessa miltei sujuvasti, inget problem!

Ja esimerkkini ei suinkaan mennyt väärinpäin. Suomen kielessä on niin paljon sanoja, että monimutkaisetkin asiat voidaan ilmaista muutamalla sanalla kun taas esimerkiksi ruotsin kielessä joutuu käyttämään peräkkäin useita niistä kielen harvoista sanoista saadakseen aikaiseksi saman ilmaisun.

Kielen vaikeusastetta analysoitaessa hyviä esimerkkejä ovat mm. suomen kielen sijamuodot, lauseenvastikkeet, possessiivisuffiksit, verbien tapamuodot, j.n.e.

Mietipä vaikka sanaa "vatten"/"vesi".

Jag dricker vatten - Juon veTTÄ
Jag är utan vatten . olen veDETTÄ
Han kom med sitt vatten - hän tuli veSINEEN
Från vatten - veDESTÄ
I vatten - veDESSÄ
Vid vatten - veDELLÄ
Till vatten - veDELLE
VattenS - veDEN
In i vatten - veTEEN
Genom vatten väg - veSITSE

j.n.e.

Alapa tuota yksi sana kerrallaan ummikkona opetella.

"Juoksenneltuaan" - "efter att han hade sprungit hit och dit."
...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #95

Nämä mainitsemani tutkimukset (joita on leegio, ja tulos sama) ovat nimenomaan empiirisiä.

Mitä taas tulee sanojen määrään, suomen vahvuus on juuri se, että perussanoja on vähän. Suomen kielessä on jäljellä noin 350 alkuperäistä suomalais-ugrilaista sanaa, jotka muodostavat noin 80 % päivittäin käyttämistämme sanoista. Luku on yllättävän pieni ja johtuu suomen tehokkaasta produktiivisesta johdinjärjestelmästä sekä yksinkertaisesta ja selkeästä syntaksista.

Suomen tekee tutkimusten mukaan erityisen helpoksi monitulkintaisuuden puute. Esimerkiksi kielessämme on vain yksi puhdas synonyymipari, ja molemmat sanat ovat lisäksi lainaa: saakka ja asti, jotka ovat täysin vaihtokelpoisia. Kaikki muut sananvaihdot, sanajärjestyksen vaihdot jne. muuttavat lauseen merkitystä.

Sijojakaan ei käytännössä kovin montaa ole, ja niiden käyttö on selkeää - lukuunottamatta uussvetisismejä, kuten vaikkapa "asunto parvekkeella" tai "hernekeitto sinapilla". Suomessa kun ei ole sijaa, joka vastaisi ruotsin "med" -prepositiota.

Helppoa, siis. Kuin matematiikka, mutta vähemmän "synonyymejä".

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #94

Jouko Heyno, #94.
Onko suomi todellakin yksi maailman helpoimmista kielistä?
Sijamuotojahan suomessa riittää. Mutta oikeinkirjoitus on helppoa ja loogista. Se on mahdollisesti auttanut suomalaisia lapsia hyviin Pisa-tuloksiin.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #94

Jouko Heyno, #94.
Onko suomi tosiaan maailman helpoimpia kieliä?
Meillähän riittää sijamuotoja ja muita sanapäätteitä.
Mutta oikeinkirjoitus on helppoa ja foneettista. Siksi kai suomalaiset lapset oppivat nopeasti lukemaan ja pärjäävät hyvin Pisa-tutkimuksissa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #105

On, ihan tutkitusti. Oikeinkirjoitus on jo kokonaan toinen asia.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #93

Juha Kuikka, #93.
Mutta englanti se vasta hankala kieli onkin. Siinä ei ole sanojen taivutusta mutta erikoisia sanontoja riittää. Sanoja on myös loputtomasti, koska kaikesta on olemassa germaaninen ja ranskalaisperäinen sana. Ja oikeinkirjoitus on sitä luokkaa, että koululaisten oppiminen viivästyy vähintään parilla vuodella, kun lukemaan ei tahdo oppia sitten millään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #100

Yleisesti ottaen ne kielet, joihin on helppo päästä sisälle "kapakkakeskustelun" tasolle, ovat sellaisia kieliä, joita on äärimmäisen vaikea oppia käyttämään korkeatasoisesti. Tämä pätee englantiin. Hallitakseen englannin kieltä vivahteikkaasti tulee oppia tuhansia täsmällisiä idiomeja, jotka paikkaavat kielen kieliopillista köyhyyttä.

Ruotsin kielessä puolestaan ei ole mitään vaikeata ulottuvuutta. Siinä on selkeä ja yksinkertainen kielioppi, vähän sanastoa ja helposti opittava oikeinkirjoitus.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #102

Selkeä ja yksinkertainen kielioppi? Selitäpä nyt ensimmäiseksi, miten ruotsissa määräytyy nominien en- ja ett-suku.

Kapakkakeskustelutasolla ei yhteiskunnassa kukaan pärjää.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #102

Juha Kuikka, #102.
Ruotsin kieli on ilmeisesti varsin selkeä ja yksinkertainen. Vaikeutena on kuitenkin mm. substantiivien en- ja ett-suvut ja niiden mukaiset monikkomuodot. Oikeinkirjoitus ei myöskään ole täysin loogista niin kuin suomessa. Sen huomaa jo siitä, että ruotsia taitamattomat ääntävät aina väärin määrätyt nimet ja sanat.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #89

Jouko Heyno, #89.
Asiat voitaisiin järjestää niin, että kussakin osavaltiossa käytetään sen valtakieltä, siis Suomessa suomea ja Ruotsissa ruotsia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #96

Ei voitaisi, jos puhutaan kansanvaltaisesta oikeusvaltiosta. Ensinnäkin nykyiset(kin) valtiorajat ovat täysin keinotekoisia. Toiseksi, se johtaisi siihen, että suomenkielinen, joka asuu islannissa, joutuisi hoitamaan normaalit päivittäiset asiansa viranomaisessa osaamatta osalvaltion kieltä
Lopputulos: Katso Venäjää.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #115

Jouko Heyno, #115.
Ei tämä homma nyt tuohon kielikysymykseen saisi kaatua. Onhan liittovaltioissa hoidettu vaikeampiakin kielikysymyksiä. Keinoja kyllä löytyy, jos yritetään.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Olen tietenkin samaa mieltä siitä perusoletuksesta, että ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset äänestäjät ovat maailman rationaalisimpia. Kyllä he hyväksyisivät liittotasavallan, jos siitä olisi hyötyä. Minulle taas sopisi, että kaikille tähän mennessä syntyneille kuninkaallisille maksettaisiin valtioneläke lopuksi ikää, ei heitä tarvitsisi paikalliseen jekaterinburgiin viedä.

Palatakseni tälle planeetalle, kannatan Euroopan liittovaltiota.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #79

Jari-Pekka Vuorela, #79.
Minusta EU on hyvä valtioliittona. Mutta liittovaltiona tarvitsemme Pohjolan federaation.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #79

Jari-Pekka Vuorela, #79.
Minusta EU on hyvä valtioliittona. Mutta liittovaltiona tarvitsemme Pohjolan federaation.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #83

Euroopan Unioni on liittovaltio.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #88

Jouko Heyno, #88.
Euroopan Unioni ei ole liittovaltio vaan valtioliitto. Saksan liittotasavalta on liittovaltio. Saksan liittovaltio on jäsenenä EU:ssa, joka on valtioliitto. Samoin olisi tämän suunnitelman mukaan Pohjolan liittovaltio.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #98

EU on nimenomaan liittovaltio. Missä suhteessa se muka ei ole. Historiallisesti se on samassa vaiheessa kuin liittovaltio USA oli ennen nykyisen perustuslakinsa hyväksymistä.

EU:lla on yhteinen oikeusjärjestelmä ja enemmän tai vähemmän yhtenäinen lainsäädäntö, ylin lainsäääntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta on EU:lla, EU:lla on yhteinen rajavalvonta muihin maihin.

Mikä puuttuu?

No, ei mikään.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #114

Jouko Heyno, #114.
Liittovaltion osavaltioiden pitäisi olla edes jollakin tavalla samalla kulttuuritasolla. Kreikan ongelmana ei ole vain talous vaan ennen kaikkea hallinto ja siihen liittyvä korruptio. Tuollaista maata ei olisi pitänyt päästää edes EU:hun, rahaliitosta nyt puhumattakaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #79

" kannatan Euroopan liittovaltiota."

Miksi?

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #90

Jouko Heyno, #90.
Jari-Pekka Vuorela kertoo kannattavansa Euroopan liittovaltiota. Minä taas kannatan Pohjolan liittovaltiota, joka kuuluu valtioliittoon nimeltä EU.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #99

Minä taas kannattaisin Pohjolan liittovaltiota, joss yksi maan virallisista kielistä ja pakollinen kouluaine kaikille olisi suomi. Viron voisi vielä napata mukaan tasapainottamaan tilannetta.

Liittovaltio EU, jonka osavaltio nyt olemme, voi puolestani painua niin pitkälle kuin pippuri kasvaa, "emokratiavajeineen".

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #113

Jouko Heyno, #113.
Olen paljolta samalla kannalla. Tuota kielikysymystä voisimme kyllä hiukan hioa. Osavaltioilla voisi olla omat viralliset kielet.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Aina välillä näkee monenmoisia ajatusleikkejä vaihtoehdosta nykyiselle. Osa ihan kiinnostavia, osa taas silkkaa utopiaa.

Avainsanat ovat kuitenkin Euroopassa Nato ja EU. Vaikea kuvitella miksi kukaan haluaisi ruveta luomaan noille rinnakkaisia tai päällekkäisiä vaihtoehtoja ja saavansa jotain sellaista mitä nykymalli ei oikeuksissa, sitoumuksissa ja velvollisuuksissa tarjoa. Rusinoita pullasta kun ei oikein voi eikä kehtaa edes yrittää noukkia.

Valtiosopimukset merkitsevät aina kansallisen päätäntävallan kaventumista ja se on asia joka pitää yksinkertaisesti hyväksyä.
Se mikä pitää taatusti paikkaansa on integraation syventämisen välttämättömyys tai muuten Suomi omin voimin upottaa itsensä suohon.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Poliittisella kentällä näyttää kuitenkin olevan paljon münchausenilaisia tahoja, jotka uskovat Suomen pystyvän itse vetämään itsensä tukasta ylös siitä suosta.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Juha Kuikka, #71.
Suomen on todellakin vaikea vetää itse itsensä ylös suosta. Kannattaisi matkustaa opintomatkalle Washingtoniin ja kysyä, miten USA nosti itsensä taantumasta elvyttämällä. Ruotsissakin olisi paljon opiksi otettavaa, puhumattakaan Norjasta.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Tomi Ketola, #70.
Tämä Pohjolan liittovaltio ei olisi mikään EU:n tai Naton korvike. Se olisi itsenäinen valtio, joka voisi harkintansa mukaan liittyä EU:hun tai Natoon tai molempiin.

Tämä olisi Suomelle mahdollisimman terveellistä integraation syventämistä. Suomi ei menettäisi mitään omintakeisuudestaan, sillä se olisi "itsenäinen osavaltio".

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Jostain tulin lukeneeksi ajatusleikin jossa unioni jaettaisiin neljään tai viiteen osavaltioon. Osavaltiot koostuisivat alueensa valtioista muodostaen liittovaltiot.

Ajatus voisi toimia mutta se edellyttäisi kullekin osavaltiolle täyttä taakanjakoa, yhtä hallintoa ja sisäpolitiikka ml sosiaali- ja terveyspalvelut sekä verotus.
Unionille jäisi ulko- ja turvallisuuspolitiikka, yhteinen valuutta sekä sellaiset asiat joissa osavaltiolle ei voisi sallia liiallista kotiinpäinvetoa muiden kustannuksella.

Käytännössä asia merkitsisi kansallisvaltioiden hallinnon lakkauttamista sekä pääkaupunkistatuksemme siirtämistä Tukholmaan tai Köpikseen (tai Berliiniin mikäli kuuluisimme samaan osavaltioon). Tehtävien jakoa niin unioni-, osavaltio- kuin maakuntatasojen kesken.

Homma voisi hieman kevyesti ajatellen jopa toimia vaan en usko että sellaisia haluja isommin Euroopan kansakunnilta löytyy.

Vaikuttaa kuitenkin selvältä että eduskuntamme ei välttämättä ole paras mahdollinen instanssi hoitamaan kaikkien suomalaisten asioita. Alueelliset erot ja tulonsiirrot maassamme ovat liian suuret.
Sen tehtäviä tulisikin jakaa sekä ylös että alas, unionin ja maakuntien kesken. Ja miksei siihen väliin sitten vaikka liitto/osavaltiohallintoa jos sillä saadaan aikaan parempi lopputulos.

Ei EU tai mikään valtiokaan koskaan ole valmis vaan kehittyy ajassa. Mielenkiintoinen ajatusleikki kuitenkin.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Tomi Ketola, #84.
Ongelmana on se, että EU ei ole tyytynyt valtioliiton osaan vaan on varsinkin talousasioissa omaksunut liittovaltion otteita. EU on perustaltaan vapaakauppa-alueen seuraaja.

EU on tehnyt sen virheen, että se on hyväksynyt jäsenikseen maita, joiden taloudet eivät lainkaan toimi. Näin toiset valtiot ovat joutuneet maksumiehiksi.

Kun EU on ajautunut tällaisiin vaikeuksiin, en yhtään ihmettele, että Norja ei tunne kiinnostusta jäsenyyteen ja Islantikin on vetänyt jäsenyyshakemuksensa takaisin.

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

"Viides kolonna on sanonta, jolla tarkoitetaan salaista ryhmää, joka toimii valtiota tai ryhmittymää vastaan sen sisäpuolelta, yleensä jonkin ulkoisen vihollisen hyväksi." (lainaus Wikipediasta)

Timo Uotila toimii ruotsalaisten suurvaltahaaveilijoitten kätyrinä ja ruotsalaisten taloudellisen ekspansion puolestapuhujana, saadakseen horjutettua Suomen valtiollista ja taloudellista itsenäisyyttä.
Uotila ei ole asialla yksin. Pari vuotta sitten samaa agendaa ajoivat Suomen ulkoasiainhallinnon entiset korkeat virkamiehet.

Timo Uotilan kaltaiset "unionistit" ovat onneksi häviävän pieni ja surkea porukka, jonka toimiin ei kannata, ainakaan vielä, suhtautua kovin suurella vakavuudella.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Antero Manninen, #91.
En todellakaan toimi Ruotsin suurvaltahaaveiden kätyrinä enkä avusta ruotsalaisten taloudellista ekspansiota. Oikeammin voi sanoa, että toimin Suomen kansainvälisen eristyksen murtamiseksi, jotta Suomi pääsisi mukaan maailman edistyksellisimpien valtioiden federaatioon ja vahvistaisi ratkaisevasti kansainvälistä asemaansa hankalalla paikalla epävarman Venäjän naapurina. Tällainen ratkaisu vahvistaisi Suomen ulkopoliittista, taloudellista ja kulttuurista asemaa.

Veikko Ripatti

Paljon parempi kuin pohjoismainen liittovaltio olisi Eu-liittovaltio Eurropan yhdysvallat, jossa turvallisuuspolittikka Naton avulla olisi luonteva tärkeä osa

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Veikko Ripatti, #92.
Euroopan liittovaltio EU olisi hyvä ratkaisu, jos EU:n jäsenmaat olisivat jotenkin yhteistyökelpoisia. Mutta kun niin ei ole, ongelmia tulee riittämään.

Sitä paitsi Nato sitoo EU:n Yhdysvaltain politiikkaan. Suomi on toivonut, että EU rakentaisi itselleen oman puolustuksen. Mutta eihän siitä tunnu tulevan mitään.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Noh kuitenkin, turha kuvitella että Norja lähtee meidän velkaantuneiden keppikerjäläisten kelkkaan. Saahan sitä toki haaveilla öljytuloista ja vauraudesta.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Markku Likitalo, #108.
En minäkään ole niin sinisilmäinen, että kuvittelisin tällaisen Suomen toiveunen toteutuvan sormia napsauttamalla. Mutta se ei varmasti toteudu, jos kukaan ei edes esitä asiaa ja viritä aiheesta keskustelua.

Pohjolan liittovaltion tiellä on monenlaisia esteitä. Niitä ovat ensinnäkin jäsenmaiden erilaiset nykykytkennät. Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat EU:ssa, Norja ja Islanti ulkopuolella. Norja, Tanska ja Islanti ovat Natossa, Suomi ja Ruotsi ulkopuolella.

Myös taloudelliset asiat ovat hankalasti ratkaistavissa. Norja on ökyrikas suurten merien rikkauksien omistaja, Suomi taloudellisesti huonohkossa hapessa ja niin edelleen.

Esteitä on siis monenlaisia. Ensi alkuun ei kannattaisikaan pyrkiä liittovaltioksi vaan valtioliitoksi, jolla on niin paljon yhteistyötä kuin mahdollista.

Toimituksen poiminnat