timouotila

Putin sai Ukrainan selkkauksen Gorbatshovin ja Jeltsinin perintönä

Kun kirjoitan tätä tekstiä, Vladimir Putin on ollut näkymättömissä muutaman päivän. Saapa nähdä,  mikä tässäkin on faktaa ja mikä fiktiota. Joka tapauksessa elämme 30 vuotta sitten valtaan eli Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeriksi nousseen Mihail Gorbatshovin toiminnan jälkimainingeissa.

   Oli hämmästyttävää, miten helposti ja rauhanomaisesti Berliinin muuri murtui marraskuussa 1989. Gorbatshov luopui pian Varsovan liiton maiden valvonnasta, mikä johti Saksan yhdistymiseen. Gorbatshovin aikana myös Suomen asema helpottui oleellisesti.

   Perestroikan kaudella Yleisradio päätti ensi kertaa sodan ajan jälkeen aloittaa venäjänkieliset ulkomaanlähetykset. Aloite tuli pääjohtaja Reino Paasilinnalta. Olin tuottajana panemassa alulle noita lähetyksiä. Ensimmäiset venäjänkieliset uutiset lähtivät eetteriin lokakuussa 1990.

   Entä mikä oli ensimmäisen lähetyksen ensimmäinen uutinen? Siinä kerrottiin, että presidentti Mauno Koivisto ei tiedä ketään toista, joka ansaitsisi Nobelin rauhanpalkinnon paremmin kuin Mihail Gorbatshov. Se osoittaa, miten lientynyt ilmapiiri oli tuolloin. Tänään ei voisi kuvitella, että Suomen presidentti suosittelisi rauhanpalkintoa Putinille.

   On muuten hienoa, että nuo radiolähetykset jatkuvat edelleen. Ylellä on myös tv-uutislähetykset, lyhyet mutta kuitenkin, venäjän kielellä. Venäjäksi on myös mainiot nettisivut: http://yle.fi/uutiset/novosti/ Näin Yle jakaa suomalaista näkökulmaa venäjän kielellä. Se on äärimmäisen tärkeää tällaisina aikoina.

 

Gorbatshov hajotti Varsovan liiton, Jeltsin Neuvostoliiton  

Gorbatshovin kaudella kuitenkin Neuvostoliitto säilyi yhtenäisenä. Meidän on kiittäminen vasta Kremlin vallan Gorbatshovilta kaapannutta Boris Jeltsiniä siitä, että mm. Baltian maat ja Ukraina ovat itsenäisiä valtioita. Tuossa tapahtumassa oli myös Ukrainan selkkauksen siemen.

   Gorbatshovin kaudella Ukraina oli vielä eräänlainen Venäjän ”maakunta”. Ei ole itsestään selvää, että edes Gorbatshov olisi suostunut Ukrainan itsenäistymiseen, joka tapahtui suorastaan ”vahingossa”, kun Jeltsinin kaappasi vallan Kremlissä. Jeltsin oli nimittäin vain Venäjän federaation johtaja. Hänellä ei ollut valtaa neuvostotasavalloissa, mm. Baltiassa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.

   Tätä taustaa vasten on nähtävä Putinin hermoilu. Hän sai Kremlin johdettavakseen Jeltsiniltä vuosituhanten vaihteessa. Kremlin määräysvallasta olivat kuitenkin pudonneet pois ensin Gorbatshovin kaudella Itä-Euroopan satelliittivaltiot ja Jeltsinin vallankaappauksen jälkeen myös neuvostotasavallat. Putinin ja isovenäläisten sovinistien mielestä tuo kaikki oli ”valtava geopoliittinen katastrofi”.

   Krimin niemimaan osalta on mainittava vielä eräs erikoinen käänne. Ukrainalainen Nikita Hrushtshev oli nimittäin Neuvostoliiton johtoon astuttuaan 1950-luvulla liittänyt Krimin Ukrainan neuvostotasavaltaan. Kun NL hajosi, Krim siirtyi siis itsenäisen Ukrainan osaksi.

   On huomattava, että Putinin Venäjä ei ryhtynyt järeisiin toimiin, kun Baltian maat liittyivät EU:hun ja jopa Natoon. Venäjän naapurimaiden osalta tilanne on ilmeisesti jopa normaalia rauhallisempi, koska Ukrainan selkkaus vie Kremliltä jokseenkin kaiken huomion. Balttien kannattaisi kyllä välttää tässä tilanteessa turhaa hötkyilyä.

 

Putin on nurkkaan ajettu karhu

Tätä taustaa vasten voi ymmärtää, että Putin tuntee itsensä nurkkaan ajetuksi karhuksi. Tämän ymmärtäminen ei tietenkään tarkoita, että hyväksyisimme Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sotatoimet.

   Venäjän federaatio on nykyäänkin kaikkien menetystensä jälkeenkin pinta-alaltaan maailman ehdottomasti laajin valtio. Siitä huolimatta se haikailee kaikkein laajimpia rajojaan. Sellainen on niin kovin inhimillistä. Niinpä Unkari on ryhtynyt veljeilemään Putinin Venäjän kanssa – saadakseen Ukrainalta takaisin alueita, jotka ovat joskus kuuluneet Unkarille.    

   Lännen kannalta on kiusallista, että Ukraina on konkurssikypsä ja korruption lahottama oligarkkivaltio. Kun Kremlin toimia vastaan protestoidaan, on vaikea keksiä muita keinoja kuin talouspakotteet. Suosittelisin niiden lisäksi tai sijaan vielä tiukempia toimia oligarkkien lurjusteluja vastaan. Rahanpesua ja monenlaista omaisuuden siirtelyä ei saisi sallia ainakaan lännen rahalaitoksissa. Varastetun tavaran kanssa asioiminen on ilman muuta rikollista toimintaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat