timouotila

"Pääministerivaali" on humpuukia ja muka-demokratiaa

Suomi on kaukana sivistysvaltioiden demokratiasta, jos neljän keskisuuren puolueen puheenjohtajien kesken käydään vaalikilpailua pääministerin pallista. Noista neljästä jokainen saa noin 20 prosenttia äänistä. Olisiko tosiaan pääministerin paikka annettava sille, joka saa noin viidenneksen annetuista äänistä? Hänellä on sitten vapaat kädet valita hallituskoalitio ympärilleen. Tuntuu tönköltä.

   Tällainen järjestelmä, jossa puolueet menevät vaaleihin ”sammutetuin lyhdyin”, on arpajaispeliä. Kyllähän äänestäjien pitäisi voida tietää, millaisen hallitusvaihtoehdon hyväksi hänen äänensä menee. Toisin sanoen puolueiden olisi jo ennen vaaleja ryhmityttävä hallituskoalitioiksi.

  Ruotsissa voi vaaleissa valita sosialidemokraattien ja porvarien välillä. Britanniassa valittavissa ovat työväenpuolue ja konservatiivit. Oikeissa demokratioissa on valittavana selviä puoluekoalitioita.

   Suomessa sen sijaan puolueet ovat pelkkää mössöä. Viime vuosien kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että mikä tahansa puolue voi istua minkä tahansa toisen puolueen kanssa ”sateenkaarihallituksessa”.

   Tällainen tilanne taitaa olla peräti tsaristista perintöä. Meillä on istunut vuoteen 2000 saakka melkein kaikkivaltias presidentti, jolla on ollut keisarilliset valtuudet käydä myös eduskunnan päällepäsmäriksi. Muistamme hyvin, miten Kekkonen hajotti eduskunnan milloin mistäkin syystä ja erotti ja nimitti ministereitä mielihalujensa mukaan.

   Muistamme myös, miten keskusta, kokoomus ja Rkp tekivät ennen vuoden 1987 vaaleja salaisen ”kassakaappisopimuksen” yhteisen hallituksen muodostamiseksi Paavo Väyrysen (kesk) johdolla. Tapahtumaa pidettiin tuolloin hirveänä majesteettirikoksena. Ajateltiin, että presidentti Koivisto teki oikein haukkuessaan Väyrysen ja kumppanit ja valittuaan pääministeriksi Harri Holkerin (kok) ja määrättyään demarit hallitukseen ja keskustan rangaistukseksi oppositioon.

   Nykyään tuollaista presidentin vallankäyttöä pidettäisiin aivan sopimattomana. Väyrysen ja kumppaneiden kassakaappisopimus oli itse asiassa hallituskoalitio, jollaiset kuuluvat normaaliin elämään monipuoluevaltioissa. Tuo koalitio olisi vain pitänyt kertoa äänestäjille etukäteen. Mutta tuolloisessa järjestelmässä se ei käynyt laatuun, koska se tarkoitti astumista satraappi-presidentin varpaille.

   Meille on kuitenkin jäänyt näihin saakka alitajuntaan tuo vanha tsaari-presidentin valta, vaikka presidentin valtaoikeuksia supistettiin vuosituhannen vaihteessa juuri tältä osin. Siitä huolimatta meillä ei ole vieläkään rakenneltu vaalien edellä puolueiden hallituskoalitioita, vaikka meidän puoluejärjestelmämme on harvinaisen sekava ja hajanainen. Puolueiden hallituskoalitiot tekisivät vaaleista tolkullisia tilanteita äänestäjän kannalta.

   Nyt meillä on julistettu vain ”pääministerivaalit”. Jos joku neljän keskisuuren puolueen johtaja saa taakseen muutamankin äänen enemmän kuin joku toinen, hänestä tehdään pääministeri, vaikka hallituskoalitioista ei ole minkäänlaista aavistusta.

   Tärkeintähän olisi äänestää puolueiden hallituskoalitioista ja niiden ohjelmasta. Jos joku koalitio saa taakseen yli puolet kansanedustajista, sen varaan rakennetaan uusi hallitus.

   Ei muuten olisi vieläkään liian myöhäistä kertoa äänestäjille, mitkä puolueet ovat valmiita samaan hallituskoalitioon. Ilman tällaista ilmoitusta äänestäjät ovat tuuliajolla. Pitäisi olla omat koalitiot ainakin rikkaille ja vähemmän rikkaille kansalaisille. Muutenhan tämä ”pääministerivaali” on pelkkää hämäystä.

 

POST SCRIPTUM NELJÄN VUODEN JÄLKEEN

Tuntuiko tutulta? Fiksuimmat huomasivat varmaan, että tämä teksti on julkaistu näillä palstoilla jo aikaisemmin. Tarkemmin sanottuna se oli 8.4.2011 eli ennen viime eduskuntavaaleja:

http://timouotila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/68728-paaministerivaali-on-humpuukia-ja-muka-demokratiaa  

   En olisi kuvitellut, että joutuisin julkaisemaan saman kirjoituksen uudelleen neljän vuoden kuluttua. Suomen poliittinen eliitti ei kuitenkaan ole oppinut mitään neljässä vuodessa. Neljä pääministerin paikasta kamppailevaa puoluetta ovat gallupeissa tällä kertaa päinvastaisessa järjestyksessä. Siinäkään ei ole mitään ihmettelemistä, sillä kaksi näistä puolueista on istunut hallituksessa panemassa maan asioita yhä pahemmin sekaisin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat