timouotila

Tanskan blokkivaalit malliksi Suomelle

# Suomen ja Tanskan vaalit 2015 olivat niin erilaiset – ja niin samanlaiset. Eroavaisuudet johtuvat suurelta osin erilaisesta poliittisesta kulttuurista. Suomen ”pääministerivaaleissa” hallitusta ryhtyy muodostamaan se sirpalepuolue, joka sattuu saamaan eniten ääniä niin kuin tällä kertaa Keskusta. Tanskassa järjestetään länsimaisten sivistysvaltioiden blokkivaaleja.

   Idioottimainen ”pääministerivaalijärjestelmä” on syönyt Suomen vasemmistoblokin kannatuksen aivan katastrofaalisen alas. Suomen Labour-blokki Sdp, Vasemmistoliitto ja Vihreät saavat enää runsaan neljänneksen äänistä. Samoin kansan täydellinen kyllästyminen Suomen pölkkypäiseen poliittiseen ’kulttuuriin” on painanut äänestysprosentin 70 prosentin kieppeille. Kansa ei halua äänestää, koska vaaliuurnilla ei voi enää päättää hallituspolitiikan suuntaa. Tuloksena on vain ”sekametelisoppahallituksia”.

 

# Toisin on Tanskassa. Siellä puolueet menivät vaaleihin ”punaisena” vasemmistoblokkina ja ”sinisenä” porvariblokkina. Selkeä asetelma nosti äänestysprosentin 85,8:aan.

   Loppujen lopuksi oikeistopopulistinen Tanskan Kansanpuolue oli vaalien suurin voittaja.   Tanskan parlamenttivaaleissa Lars Løkke Rasmussenin Venstre-puolueen (joka ”vasemmisto”-nimestään huolimatta vastaa Suomen Kokoomusta) johtama porvarioppositio siis voitti pääministeri Helle Thorning-Schmidtin johtaman vasemmistopuolueiden liittouman eli blokin.

   Keskustaoikeistolainen oppositioblokki sai parlamenttiin 90 edustajaa, kun vasemmistoliittouma joutui tyytymään 85:een paikkaan.

   Suurimman äänisaaliin saivat Sosiaalidemokraatit, 26,3 prosenttia annetuista äänistä. Kakkossijalle nousi oikeistopopulistinen Tanskan Kansanpuolue 21,1 prosentin ääniosuudella. Venstre sijoittui kolmanneksi 19,5 prosentin äänimäärällään, mutta sai siis ilmeisesti pääministerin paikan.

   Maahanmuuttovastaisilla teemoilla kampanjoinut Tanskan kansanpuolue oli vaalien suurin nousija. Kansanpuolue kasvatti kannatustaan 8,8 prosenttiyksiköllä ja teki kaikkien aikojen parhaan tuloksensa. Tämä Perussuomalaisten ”sisarpuolue” sai Timo Soinilta ylistävät kiitokset.

   Pääministeri Thorning-Schmidt on myöntänyt vaalitappion. Hän ilmoitti luopuvansa Sosiaalidemokraattien puheenjohtajan tehtävästä.

   ”Emme voittaneet vaaleja. Meidät lyötiin maaliviivalla. Johdon pitää vetäytyä syrjään oikeaan aikaan. Se aika on nyt”, Thorning-Schmidt sanoi. Noin puhui tanskalainen pääministeri ja demarijohtaja, joka hankki puolueelleen kultamitalin näissä vaaleissa.

   Mitä sanoi Suomen demarien johtaja samassa tilanteessa jäätyään vaaleissa neljänneksi?

 

# Mitä opimme Tanskan vaaleista?

   Opimme ensinnäkin, että blokkivaalit houkuttelevat kansan vaaliuurnille, koska äänestämällä voi vaikuttaa hallituksen kokoonpanoon.

   Opimme toiseksi, että blokkivaaleissa voi pronssisijaltakin nousta pääministeripuolueeksi.

   Opimme kolmanneksi, että blokkivaalit antaisivat Suomenkin Labourille aivan toisenlaiset mahdollisuudet kuin Suomen nykyinen pölkkypäinen ”pääministerivaali”.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sdp, vasemmisto ja vihreät. Labour ei ole kuvaava termi puolueille jonka agendalla ainoastaan tulonsiirtojen varassa elävien etuuksien parantamiseen pannaan mitään huomiota.

Duunareille on aika vähän vaihtoehtoja.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Pekka Pylkkönen, #1.
Kyllähän Labour-puolueet tekevät kaikissa maissa vähintään 99% varsinaisista töistä. Ja työstä on saatava oikeudenmukainen palkka.

Voisimme puhua vasemmistopuolueista tai työn puolueista. Tuo työn puolueet olisi hyvä termi, vaikka Kokoomus onkin yrittänyt sitä väärinkäyttää.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Vasemmisto ja työ eivät kuulu samaan lauseeseen.

Ja muutenkin. Minä äänestän henkilöä jonka koen edustavan näkökantojani. Jos haluan äänestää työn ja yrittämisen verotuksen alentamista kannattavaa näkemystä - eli sitä "työn puoluetta" - en halua samalla äänestää esimerkiksi uskovaista arvokonservatiivia väkipakolla.

Arvo- ja talousliberaalia blokkia tai puoluetta ei Suomessa ole. Ainoa joka edes hiukan puhuu duunareiden puolesta on Kokoomus joka taas on enemmistöltään melko konservatiivinen.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #13

Pekka Pylkkönen, #13.
Vasemmisto ja työ nimenomaan kuuluvat samaan lauseeseen. Sivistyneissä demokratioissa vasemmistopuolueiden blokkia kutsutaan nimenomaan Labouriksi (Työ).

Toinen perusblokki ovat pääoman puolueet, ennen kaikkea Kokoomus ja Rkp.

Äänestämme tietenkin henkilöitä, jotka edustavat mahdollisimman tarkkaan omia näkemyksiämme. Jos oma ehdokas ei mene läpi, äänesi tukee jotain toista saman puolueen kandidaattia, jonka näkemykset eivät kenties edusta omiasi lähimainkaan. Mutta niin tämä järjestelmä kerta kaikkiaan toimii. Samoin yhteen vaaliblokkiin kuuluu varsin erilaisia puolueita, joiden tärkeimmät näkemykset peruskysymyksissä sentään käyvät yksiin.

"Ainoa joka edes hiukan puhuu duunareiden puolesta on Kokoomus joka taas on enemmistöltään melko konservatiivinen."
Tästä olen jyrkästi eri mieltä.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Pekka on oivan oikeassa ja tämä pitäisi kaikkien työssäkäviöiden tiedostaa ennenkin Heinäluoma on ajanut kaikki työpaikat pois Suomesta!

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Pauli Laasonen, #3.
En oikein ymmärrä tuota logiikkaa. Toivoisin, että Sdp ottaisi oikean työväenpuolueen roolin. Se ei ole varallisuusveron poistaminen, jonka Heinäluoma sai aikaan ministerikaudellaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kukaan ei olisi kieltänyt SDP:tä, Vasemmistoliittoa ja Vihreitä ilmoittamasta ennen vaaleja kuuluvansa samaan blokkiin, joka menee hallitukseen joko yhdessä tai ei yksikään.

Ei blokkivaalit mikään yhteiskunnallisen kehityksen ylin aste ole. Britanniassa ei ole mtään blokkivaaleja mutta vaalipiirijärjestelmästä johtuen siellä tilanne on muodostunut kaksipuoluejärjestelmäksi. Saksan blokit ovat joustava yhdistelmä. Ruotsissa blokkivaali johti pattitilanteeseen.

Joten jos joku (jotkut puolueet) haluaa blokkivaaleja Suomeen, niin siitä vain toimeksi. Muut blokit seuraavat perässä, jos blokkiutuminen osoittautuu hyödylliseksi. Itse epäilen, että blokkivaalista hyötyisivät vain Kokoomus ja SDP. Blokkiin sisältyy luonnollinen dynamiikka, joka ajaa blokin sisälle yhden johtajapuolueen.

JK. Kahden blokin johtajat eivät voi olla keskeltä, koska silloin ne olisivat liian lähellä toisiaan. Keskustalaisemman blokin johtajat olisivat joko Keskusta tai SDP. Mutta vasemmistoblokin johtaja ei olisi Vasemmistoliitto ja tuskin Vihreätkään. Jolloin oikeistoblokin johtajuuden olisi siirryttävä oikealle. Meno olisi sen jälkeen kuin vastatuuleen purjehtimista, jyrkkiä luoveja vasemmalle ja oikealle.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Juho Joensuu, #5.
Mikään ei tosiaankaan estä eikä kiellä blokkivaalikäytännön aloittamista vaikka tällä päivämäärällä. Ei tarvita muutoksia lainsäädäntöön. Riittää, että puolueet ilmoittavat, minkä toisten puolueiden kanssa ne ovat valmiita hallitusyhteistyöhön.

Tietenkin tämä jollakin tavalla polarisoi puoluekenttää. Mutta useimmissa sivistyneissä demokratioissa tämä on huomattu paljon järkevämmäksi järjestelmäksi kuin yksittäisten puolueiden välinen "pääministerivaali", jonka tuloksena syntyy Suomen kaltaisia toimintakyvyttömiä "sekametelisoppahallituksia".

Äänestäjille blokkivaali on ehdottomasti mieluisampi. Ilkankos blokkivaaleissa äänestysprosentit ovat paljon korkeampia kuin "sammutetuin lyhdyin" käydyissä vaaleissa. Blokkivaaleissa äänestäjät voivat uurnilla ratkaista hallituksen suuntauksen. Suomessa hallituspohja ratkaistaan pölkkypäisesti vasta puoluejohtajien välisissä neuvotteluissa vaalien jälkeen.

Ei ihme, että useimmissa vakavasti otettavissa demokratioissa on päädytty blokkivaalikäytäntöön.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ei ole mitään näyttöä, että blokkiutuminne ja polarisoituminen olisi parempi vaihtoehto. Myönnän, että ei ole näyttöä myöskään, että se olisi huonompi vaihtoehto. Jokainen yhteiskunta etenee oman dynamiikkansa mukaan menneisyytensä ja ulkopuolisten virikkeiden vaikuttamana.

Erinomainen polarisoituneen, sivistyneen länsimaisen demokratian esimerkki on sitten Kreikka. Blokkiutumisen lopputulos on nykyinen kaaos. Kaikista vaihtoehdoista jokainen löytää kyllä oman esimerkkinsä ja tulkintansa. Suomalainen(kin) käytäntö on toistaiseksi osoittaunut kohtuulliseksi yhteiskunnan kehityksen kannalta. Ei ole mitään tarvetta kopioida ulkopuolista mallia vain sen takia, että sekin toimii. Jossain paremmin, jossain huonommin.

Ei ole muiden vika, että vasemmisto on tällä hetkellä eksyssissä. Jossain määrin se on kyllä surullista kokonaisuutta ajatellen. Mutta ajattelun uudistumisen pitää alkaa sisältä eikä suinkaan antamalla ulkopuolelta valtaa.

JK. Keskusta hanskasi oman vapaan pudotuksensa osaksi tuurilla mutta osaksi myös siksi, että alkiolainen aatepohja on uudistumiskykyinen. Nyt katsotaan, onko sosialidemokratia tai yleensä vasemmistolaisuus sitä. Voihan olla, että länsimaisten yhteiskuntien eriarvoisuus ja pahoinvointi on jo edennyt sille asteelle, että 20% kaikkia muita vastustaville populistipuolueille on jatkuva tilaus. Ne eivät missään tapauksessa sovi mihinkään blokkiin kuin taktisesti ja väkisin.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #7

Juho Joensuu, #7.
Jos katsotaan vakavasti otettavia parlamentaarisia demokratioita, niistä useimmat ovat päätyneet blokkivaalikäytäntöön. Eikä mikään ihme, niin kuin yritin todistella vastauksessani #6.

Kreikka ei ole mikään vakavasti otettava oikea demokratia. Vanhat valtapuolueet olivat läpeensä korruptoituneita. Siitä syystä epätoivoinen kansa äänesti valtaan nämä nykypoliitikot, jotka yrittävät toivottavasti tarttua maan suurimpaan ongelmaan eli korruptioon ja veronkiertoon.

Suomessa on muka pärjäilty tällä "pääministerivaalijärjestelmällä" ja "sekametelisoppahallituksilla". Onko tosiaan pärjäilty? Eikö kannattaisi välillä kokeilla parempaa järjestelmää?

Vasemmiston karmea katastrofi perustuu nimenomaan siihen, että Sdp ja jopa Vasemmistoliitto ja vielä Vihreätkin ovat erehtyneet apupuolueiksi Kokoomus-vetoiseen hallitukseen.

Asia korjautuisi viimeistään ennen ensi vaaleja sillä, että Suomen Labour julistautuisi hallitusblokiksi. Silloin muidenkin puolueiden olisi pieni pakko ryhtyä miettimään, mihin blokkiin ne kuuluvat.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #8

Blokkivaali olisi siis estänyt SDP:tä ja Vasemmistoliittoa tekemästä virhettä. Omaa ajattelua ei siis ollut sen vertaa. Olihan siinä neuvoteltavissa sellainen työväen vaihtoehto kuin SDP + PS + Keskusta. Mikä esti?

Tanskan vaalitulos tuottaa siis todennäköisesti hallituksen, jonka muodostaa kolmanneksi suurin puolue, joka hallitsee apunaan toiseksi suurin puolue, joka ei kuitenkaan osallistu hallitukseen. Ei kuulosta kovin ruusuiselta taipaleelta.

Jos Keskusta ja PS lähtisivät vasemmiston blokkiin, Kokoomus olisi hetkessä 40% puolue. Niillä keskustalaisilla ja perussuomalaisilla, jotka lähtisivät demarien kelkkaan, ei olisi paljoa sanan sijaa suomalaisen maaseudun puolustamisessa.

Polarisoitunut blokkivaali olisi vain SDP:n ja Kokoomuksen etu. Jokaisen puolueen tarkoitus on kuitenkin ajaa erityisesti omia tavoitteitaan, joten ei muiden kannata siihen lähteä mukaan.

Nythän näyttää, että sekametelisoppahallituksen jälkeen saatiinkin sitten hallitus, joka kykenee hallitsemaan... Kyllä SDP pelasi itse itsensä ulos hallituksesta.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #10

Juho Joensuu, #10.
Tietenkin Sdp olisi jo vuosia sitten voinut siirtyä Labour-blokin rakenteluun. Mikä sitten esti suunnitelmat? Yksinkertaisesti puhdas pölkkypäisyys!

Tämä Tanskan hallitusratkaisu perustuu blokkivaaliajatteluun. Toiseksi suurin Kansanpuolue on käytännössä blokissa Venstren kanssa. Kansanpuolue tukee Venstreä, vaikka päättäisikin jäädä ilman ministerinposteja. Tämä on puhdasta blokkivaaliajattelua, koska Kansanpuolue teki nämä seikat äänestäjille tiettäviksi jo ennen vaaleja.

Suomen tilanne on todellakin erikoinen, koska Keskustaa vastaavat puolueet ovat pohjoismaissa minimaalisia. Keskusta voisi muodostaa ympärilleen oman blokin (niin kuin Sipilän hallituksessa) tai sitten ryhtyä kannattamaan joko Labour- tai Konservatiivien Kokoomus-johtoista blokkia.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #11

Blokkiajattelu toimii, jos on kaksi blokkia. Silloin jompi kumpi blokki saa enemmistön. Kolmella blokilla tilanne on lähellä monipuoluejärjestelmää. Todennäköisesti yksikään blokki (jos blokit ovat mitenkään varteenotettavia) ei saa ehdotonta enemmistöä (kuten kävi Ruotsissa).

Maltilliset keskustapuolueet jäävät kahden blokin järjestelmässä aina alakynteen. Kolmen blokin järjestelmä on käytännössä Suomen nykyinen tilanne. Suomen hallitus tehtiin nyt keskustablokin ja konservatiiviblokin yhteistyönä. Ja tässä yhdistelmässä keskustablokilla on merkittävä asema.

Ei ole keskustablokin vika, jos vasemmistoblokki ei kyennyt tarjoamaan uskottavaa yhteistyökykyä. Se, että liberaalin keskustan ja konservatiivien hallitukseen ei otettu RKP:ta ja KD:tä, oli puhdasta käytännöllisyyttä. Miten useampi kokki, sitä vetelämpi velli.

Ei ole myöskään Keskustan vika, että se on puolueena edelleen Suomessa vahva. Ruotsin Centerpartiet taas on juuri yksi näistä kahden blokin järjestelmässä apupuolueeksi jääneistä ja kutistunut sen myötä. Makuasia, pitääkö Tanskan Venstreä Kokoomuksen sisarpuolueena. Vain Vihreiltä ja sosialidemokraateilta puuttuu kansallinen omaleimasuus ja kansalliset puolueet ovat alisteisia yleiseurooppalaisille sisarpuolueilleen. Europarlamentissa Venstre on Keskustan kanssa samassa liberaaliryhmässä... Joten jotain yhteistä ajattelua löytynee.

Mutta puolueet tulevat ja menevät. Monipuoluejärjestelmä on lähes kuin biodiversiteetti, monimuotoisuus palvelee häiriösietoisuutta vaikka ei aina annakaan parasta tehokkuutta.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #15

Juho Joensuu, #15.
Kyllä kolmella blokillakin voidaan toimia. Silloin hallitusta ryhtyisi muodostamaan suurimman kannatuksen saanut blokki. Eduskunnan enemmistön hankkiakseen sen olisi kenties löydettävä tukipuolue blokin ulkopuolelta. Toisaalta vähemmistöhallituskin on pätevä hallitus niin kauan kuin se ei saa epäluottamusta eduskunnalta.

Blokkijärjestelmän järkevyydestä kertoo jotain se, että se on käytössä useimmissa sivistyneissä parlamentaarisissa demokratioissa. Se antaa myös äänestäjille paremman "kuluttajansuojan" kuin "pääministerivaali". Jo äänestysaktiivisuusluvut kertovat tämän.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tanskalaisista tulisi ottaa oppia lähinnä siinä, että protonatseja ei päästetä hallitukseen, vaikka heillä viidesosan kannatus olisikin.

Blokkivaaliajatushan osoittautui nimenomaan täydeksi fuulaksi. Nämä olivat pääministerivaalit, joissa Lars Lökke Rasmussen nousi oppositiojohtajasta pääministeriksi, vaikka hävisi Kansanpuolueelle.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Jari-Pekka Vuorela, #9.
Ruotsissa tosiaan Sverigedemokraterna on pantu boikottiin blokkien ulkopuolelle. Tanskan vastaava puolue on käytännössä blokissa oikeistopuolue Venstren kanssa. Sillä perusteella Venstre saa pääministerin paikan.

Nämä Tanskan vaalit eivät olleet "pääministerivaalit" vaan nimenomaan blokkivaalit. Jos ne olisivat olleet suomalaismalliset "pääministerivaalit", pääministerin paikka kuuluisi sosialidemokraateille.

Keijo Räävi

Tanskan demarit voitti vaalit ylivoimaisesti mutta joutuvat oppositioon ja puoluejohtaja eroaa kun meni niin huonosti.

Ei mitään järkeä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Keijo Räävi, #17.
Tanskan demareille ilmeisesti alle 30 prosentin kannatus on häpeä. Ei riitä, että on maan suurin puolue. Niin erilaisia ovat Tanska ja Suomi.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Pitäisi tutkia enemmän syitä siihen, miksi hallituksen ulkopuolelle jäävät puolueet haluavat tukea vähemmistöhallitusta. Ruotsi ja Tanska eivät kumpikaan ole eurossa mukana, joten niissä voi isoilla oppositioon joutuvilla valtionhoitajapuolueilla olla intressejä välttää lyhytnäköistä oman edun kalastelua ennenaikaisten vaalien synnyttämisellä sikäli, että siitä voi mennä oman maan luottoluokitus. Monet Suomen puolueet ovat kuitenkin liikkeellä asenteella, jossa pitää tehdä sellaista politiikkaa, jolla varmistetaan ensisijaisesti oman puolueen selviytyminen, valtiolla itsellään voi mennä huonosti, jos se saadaan lyötyä hallituspuolueiden syyksi.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Mikko Nummelin, #18.
Tanskan Venstre ja Tanskan Kansanpuolue harjoittavat erikoista blokkipolitiikkaa. Kansanpuolue tukee Venstreä, vaikka jäisikin itse hallituksen ulkopuolelle. Tällainenkin blokkihallintamahdollisuus on olemassa. Ruotsin vasemmistoblokistakaan kaikki puolueet eivät taida olla mukana ministereinä, vain tukipuolueina.

Toimituksen poiminnat